Alueellisen jätehuoltojaoston puheenjohtaja, Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi (sd) ymmärsi täysin oikein (SHL 8.2.2017), että 24.4.2013 jätehuoltojaostossa tehdyn jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksen liitteenä oleva Pöyry Finland Oy:n 28.2.2013 päivätty selvitystyö kuljetusjärjestelmien tilasta Pirkanmaalla perustui virheellisiin käsityksiin. Pöyry Finland Oy korjasi virheet uudessa 28.9.2015 lieteselvityksessä Kymen jätelautakunnan alueelle.
Salmen kirjoituksesta jäi epäselväksi, miltä osin olen lainannut tehtyjä selvityksiä virheellisesti. Toivoisin, että yleisen väitteen sijaan Salmi yksilöisi, miltä osin kirjoituksessani oli virhe. Mielelläni korjaan mahdolliset virheet. Oliko Pekka Salmen mukaan Pöyry Finland Oy 28.9.2015 päivätty lieteselvitys virheellinen?
Alueellisessa jätehuoltojaostossa 24.4.2013 tehdyn päätöksen pöytäkirjan liitteissä on vain yksi selvitystyö. Kyseinen Pöyry Finland Oy:n 28.2.2013 päivätyn selvityksen arvio, että noin 68−75 prosenttia vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopaikkoihin, oli tärkeä perustelu kuljetusjärjestelmän muutokselle. Asia on mainittu jätehuoltojaoston kokouksen 24.4.2013 pöytäkirjassa §18 ”Asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen järjestäminen” (sivu 4, kolmas kappale).
Pöyry Finland Oy:n selvitys ja sen lopputulos on tullut esille myös jätehuoltojaoston kokouksen 30.9.2015 pöytäkirjassa § 49−57 (sivu 2, viimeinen kappale). Kyseistä virheelliseksi todettua väitettä on käytetty yrittäjävetoista kiinteistöhaltijan sopimusperusteista järjestelmää vastaan monessa yhteydessä jätehuoltojaostossa.
Pöyry Finland Oy:n runsaan 2,5 vuoden välein tekemät tutkimukset osoittavat, että arviot lietemäärien syntymisestä on Pirkanmaan osalta arvioitu virheellisesti liian korkeiksi. Pöyry Finland Oy teki Pirkanmaan lieteselvityksen ensimmäisenä yrityksen historiassa ja siinä käytettiin virheellistä laskentaperustetta puutteellisen ammattitaidon johdosta.
Ilmeisesti Salmi havaitsi itsekin, että kyseisen virheellisen laskentaperusteen vuoksi lietekuljetus oli päätetty siirtää kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ja myös hylätä kuntien hakemukset nykyjärjestelmän jatkumisesta. Olisin toivonut häneltä johtopäätöksiä.
Mielestäni virheellisiin tietoihin perustuvat päätökset pitää oikaista. Olen sitä mieltä, että koska päätöksiä ei pystytä lainmukaisesti, julkisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla perustelemaan, ne pitää muuttaa.
Tilannetta ei muuta se, että Salmen käsityksen mukaan jotkut hänen SHL:ssä 8.2.2017 mainitsemansa selvitykset olisivat hänen käsityksensä mukaan tukeneet tehtyä ratkaisua. Koska kyseisiä selvityksiä ei ole mainittu jätehuoltojaoston pöytäkirjassa tai niiden liiteluettelossa, niiden vaikutusta päätökseen tai totuusarvoa on täysin mahdotonta arvioida.
Salmen toistamia väitteitä ovat jo aikaisemmin arvioineet kunnat. Niiden virkavastuulla valmistellut ja kuntien luottamuselimissä hyväksytyt seikkaperäiset ja paikallistuntemukseen perustuvat lausunnot päätyivät täysin erilaiseen arvioon kuin mikä Salmen käsitys asioista on. On vaikea ymmärtää, mihin kokonaisvaltaiseen harkintaan Salmi viittaa kirjoituksessaan.
Itse en uskaltaisi nimetä jonkin alan yrittäjiä lainkiertäjiksi eli ilmeisesti myös veronkiertäjiksi ilman selkeitä faktoja. Ne taitavat nyt Salmeltakin puuttua.
Salmi on uskollinen linjalleen. SHL:ssä 13.5.2013 hän väittää, ettei kunnan järjestämä keskitetty kuljetusjärjestelmä vähennä kilpailua ja nosta hintoja, ja että kuljetus järjestyisi paikallisiin kuljetusyrittäjien toimesta. Aamulehdessä 4.5.2013 Salmi väitti uuden monopolijärjestelmän laskevan hintoja 20−40 prosenttia. Jokainen voi arvioida väitteiden totuusarvon.
Salmen kauhistelemat hintaerot lietekuljetuksissa liittyvät avoimeen markkinatalouteen. Siinä yritykset haluavat palvella ja kilpailla asiakkaista ystävällisellä palvelulla, laadukkaalla ja tehokkaalla toiminnalla sekä kilpailukykyisellä hinnalla. Hyvänä elementtinä kilpailussa on hintakilpailu. Tosiaan, joku voi pyytää isompaa tai pienempää korvausta palvelusta. Asiakas ratkaisee, keneltä ostaa palvelun. Asiakkaan mahdollisuus valita mieleisensä yritys lisää samalla alueiden taloudellista aktiivisuutta, palvelua ja tehokkuutta.
Monopolissa eli kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoyhtiö eli Pirkanmaan Jätehuolto Oy laskuttaa jätteen kuljetuksesta, palkkaa lisää työntekijöitä hallintoon sekä asiakaspalveluun, kuljetusjärjestelyyn ja laskutukseen sekä perii kulut maksuissa. Kiinteistön haltija ei voi enää vaikuttaa siihen, että kenen palveluja hän käyttää. Kuljetukset kilpailutetaan suurina alueina kunnittain.
Kunnallinen kilpailutus on varsin tuhoisa alan yritystoiminnalle. Jos jokin yritys ei halua osallistua tai häviää kilpailun, se menettää mahdollisuuden yritystoiminnan harjoittamiseen.
Urakka-alueiden pilkkominen pieniksi ei ole toiminut käytännössä, sillä jätehuoltoyhtiön kilpailutuksella markkinat ovat voimakkaasti keskittyneet.
Jätehuoltoyhtiön kilpailutus ei ole normaalia kilpailutusta, vaan kilpailun hävinneiltä yrityksiltä estetään yritystoiminnan harjoittaminen omalla alueella. Mikään yritys ei voi seisottaa jäteautoja pihalla ja odottaa toimettomana 3−5 vuotta seuraavaa kilpailutusta. Koska kaikissa kilpailutuksissa suurin osa paikkakunnan alan yrityksistä joutuu luopumaan, lietekuljetusyrittäjien lukumäärä vähenee. Seuraavalla kerralla tarjoajia on vähemmän ja hinnat lähtevät taas nousuun.
Kiinteistöhaltijan sopimusperusteisen palvelumallin hyötyjä ovat kustannustehokkuus, palveluiden monipuolisuus, toimiva valvonta ja asiakaslähtöisyys. Markkinaehtoisessa mallissa kilpailu toimii ja pakottaa yritykset kehittämään palveluitaan asukkaiden ehdoilla. Näin myös kustannukset pysyvät kurissa.
Haja-asutuksen kustannuksia ei pidä uudella monopolijärjestelmällä hallinnollisesti lisätä eikä elämisen mahdollisuuksia entisestään kaventaa.
Aarne Raevaara
alueellisen jätehuoltojaoston jäsen
