Lapset kysyivät: Kangasalan kaikista alakouluista saapui delegaatio valtuustosalin mikrofonien taakse

Kouluruoka kiinnosti eniten

Kangasalan kunnan päättäjät ja virkamiehet pääsivät viime viikolla tiukkaan tenttiin, kun suoria kysymyksiä olivat esittämässä kunnan kaikkien alakoulujen edustajat. Kysyjät olivat 4.–6. –luokkalaisia, ja jokaista koulua edusti 2–4 oppilaan ryhmä.

Kuuleeko kunta? – tilaisuuden järjestivät Kangasalan kunnan vapaa-aikapalvelut ja nuorisovaltuusto yhdessä.

Ennen kyselytunnin alkua kunnanjohtaja Oskari Auvinen kertoi kunnan toiminnassa, opetuskoordinaattori Marja Mattila lapsen oikeuksista ja Unicefin Lapsen oikeuksien sopimuksen sisällöstä ja vapaa-aikaohjaaja Tytti Eromäki-Heino lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksista ja muusta osallisuudesta kunnan päätöksenteossa.

Aikaa kului alkupuolen ohjelmaan sen verran runsaasti, että kaikkia ennalta ilmoitettuja asioita ei ehditty käsitelläkään.

Itse keskustelu puolestaan osoitti, että lapsilla oli päättäjille paljon sanottavaa. Erityisesti kouluruoka kirvoitti niin paljon kysymyksiä, että tilaisuuden puheenjohtajana toiminut nuorisovaltuuston puheenjohtaja Eemeli Saarela joutui jarruttelemaan ruokakeskustelua, jotta muillekin aiheille jäisi aikaa.

Hannakaisa Haanpää ja Asko Koskinen (vasemmalla) saivat vastata moniin kysymyksiin.

 

Raha, raha ja raha

Voiko koulunkäyntiohjaajia palkata lisää? Miksi kouluruokaan ei saada lisää rahaa, että siitä tulisi maistuvampaa? Voiko kouluille saada lisää liikuntamahdollisuuksia? Entä uimarannoille valvojia?

Varsin moniin kysymyksiinsä lapset saivat vastaukseksi, että raha ei riitä. Säästöt ja tiukennukset konkretisoituivat koululaisille, kun toiveita jouduttiin toppuuttelemaan tiukan budjetin vuoksi.

Esimerkiksi koulunkäyntiohjaajien palkkaamista on jouduttu rajoittamaan viime vuosina.

– Tasa-arvohankkeen rahoituksella on pystytty tänä vuonna palkkaamaan kolme koulunkäynninohjaajaa. Hankerahaa haetaan myös ensi lukuvuodelle, Marja Mattila vastasi Suoraman koululaisia askarruttaneeseen kysymykseen.

Ateria- ja siivouspalvelupäällikkö Hannakaisa Haanpää havainnollisti kouluruuan kuluja sillä, että yhden aterian hinta 2 euroa 76 senttiä sisältää kaikki palkkakulut sekä esimerkiksi ruuan kuljetuksesta ja säilyttämisestä koituvat kulut. Elintarvikkeisiin jäävällä 82 sentillä on saatava elintarvikkeet, joista annos koostuu.

Säästösyyt olivat vastauksena myös useilta tahoilta tulleeseen kysymykseen, miksi ruokaa ei voida laittaa omalla koululla.  Tosin asiaan on tulossa yhdenlainen muutos.

– Syksyllä suurimmassa osassa kouluja ja päiväkoteja ruoka aletaan kuumentaa ja kypsentää omassa keittiössä. Erikoisruokavaliot tuotetaan ja valmistetaan Pikkolan koululla keskitetysti ja kuljetetaan sieltä kouluille, Haanpää kertoi.

Sen sijaan kouluaterioiden koostumusta säätelevät muutkin asiat kuin raha.

– Olette ehkä tottuneet syömään muualla rasvaisempaa ja suolaisempaa ruokaa, jonka maku on erilainen. Meidän on kuitenkin noudatettava näissä asioissa kouluruuan suositusmääriä. Juuri tästä syystä esimerkiksi oppilaiden toivomat nugetit eivät voi olla kouluruokaa, Haanpää perusteli.

Pohjan koululaiset esittivät suoran kysymyksen: Mitä koulullemme tapahtuu tulevaisuudessa? Yhtä suoraa vastausta ei löytynyt.

 

Liikuntaa ja liikenneturvallisuutta

Oppilaat kyselivät paljon koulujen korjaamisista sekä liikuntapaikoista. Suoraman koululaisia huoletti erityisesti, viekö tuleva tekonurmikenttä luistelumahdollisuudet koulun pihalta. He muistuttivat, että pienet eivät uskalla luistella kaukalossa, missä hallitsevat mailojen ja kiekkojen käyttäjät.

– Tekonurmikenttä on kyllä tulossa, mutta luistelukaukalo pidetään. Juuri äsken olemme tehneet päätöksen, että nykyisen nurmikentän päätyyn hiekka-alueelle jäädytetään talvisin luistelukenttä, vapaa-aikakoordinaattori Asko Koskinen rauhoitteli.

Hän kertoi myös, että tekojäärata tai toinen jäähalli ja lisää luistelukaukaloita on tulevaisuudensuunnitelmissa, vaikka niistä ei ole vielä antaa tarkkoja tietoja.

Sariolan koulun oppilaat toivoivat koulunsa pihan ja vilkkaasti liikennöidyn tien väliin aitaa, joka luvattiin järjestää pikaisesti. Samaten parempaa hiekoitusta koulun pihoille toivoneet saivat heti viestinsä perille.

Sen sijaan kylille ei luvattu myöhempiä bussivuoroja eikä myöskään koulutaksien reittejä lähelle kaikkia koteja. Säästöt purevat kovaa myös koululiikenteeseen.

 

 

Kyläkoulut säästetään

Kysymys kyläkouluista lämmitti jälleen hieman asioita moneen kertaan puineiden valtuutettujen tunteita. Raikun koululaisten kysymykseen, vieläkö heidän koulunsa aiotaan purkaa, tuli eri tahoilta hieman erilaisia vastauksia.

Oskari Auvinen muistutti, että ihmiset vaikuttavat kouluihin omilla päätöksillään. Siellä, missä he haluavat asua, kannattaa rakentaa ja ylläpitää kouluja.

Valtuutetut Tony Lähde ja Jari Leino perustelivat kyläkoulujen säilymistä sekä väljällä tilalla että hyvällä sisäilmalla.

– Toivottavasti Raikun koulu säilyy, Jari Leino totesi.

– Valtuusto on päättänyt, että kyläkouluja ei lakkauteta, vaan kehitetään, ja siinä päätöksessä pysymme, Raimo Kouhia ärähti.

Hanna Laine täydensi, että kouluja tarvitaan alueeltaan laajan kunnan eri puolille, siitäkin syystä, että kaikilla lapsilla olisi kohtuullinen koulumatka.

Sen sijaan esimerkiksi kysymys Pohjan koulun tulevaisuudesta on auki, eikä päättäjillä ollut antaa lapsille varmaa vastausta.

– Pohjan koulusta tuli aikanaan iso, koska siihen yhdistettiin peräti seitsemän pientä koulua. Nyt oppilasmäärä on pienentynyt ja koululla on paljon tyhjää tilaa. Siksi mietimme parhaillaan, kannattaako koulu säilyttää vai rakentaa tilalle uusi ja toimivampi esimerkiksi päiväkodin yhteyteen, Oskari Auvinen kertoi.

Kyselytunnin avasi Minttu Saarinen ja puhetta johti Eemeli Saarela.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>