Pälkäneen kunnassa valmistellaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2017–2020. Suunnitelma valmistuu vielä nykyisen valtuustokauden aikana. Suunnitelman pohjaksi on pyritty tekemään mahdollisimman monialaista yhteistyötä ja ottamaan huomioon kotien, koulujen, päivähoidon ja harrastamisen näkökulmat.
Asiasta järjestettiin viime viikolla kuntalaisille kuulemistilaisuus, jossa yleisöllä oli tilaisuus esittää omia mielipiteitään sekä tutustua tuoreen nuorisokyselyn tuloksiin.
– Suunnitelmaa ei olemassa vielä, joten siihen voi aidosti vaikuttaa, lupasi sivistystoimenjohtaja Mauri Nest.
Viekö verkkokeskustelu empatiakyvyn?
Yleisökeskustelun runkona oli neljä pöydällistä tunnelmia nuorisokyselyn vastauksia, joita on kerätty sekä lapsilta ja nuorilta itseltään että heidän perheiltään. Koululaisten vanhemmille tehtiin kysely wilma-viestinä tammikuussa.
Viidennellä pisteellä oli nähtävänä ja pohdittavana suoria kyselyyn tulleita kommentteja.
Tilaisuuden osanottajat saivat kiertää pisteitä ryhmissä ja täydentää niitä omilla ajatuksillaan. Keskustelu kävi joka pisteellä niin kiivaana, että sovittu aika ei tahtonut riittää, ja Mauri Nest ja nuorisotyöntekijä Minna Rauas saivat korottaa
äänensä useampaan kertaan, jotta ryhmät saatiin siirtymään pisteeltä toiselle.
Pisteiden teemoina olivat harrastaminen, vanhemmuus, kiusaaminen ja some – aiheet, jotka monissa kohdissa kietoutuvat toisiinsa. Paljon keskustelua herätti esimerkiksi koulun ja vanhemmuuden suhde: miten koulu pystyisi tukemaan vanhemmuutta ja miten löytyisi yhteinen linja.
– Pälkäneen kokoisessa kunnassa yhteistyö kotien kanssa sujuu yleensä hyvin. Vanhemmuus on asia, johon kunnan suunnitelma sinänsä ei voi säädellä, mutta kunta voi tehdä ratkaisuja, jotka tukevat perheitä ja koteja, Mauri Nest totesi.
Vanhempien vastauksista oli tavoitettu mielikuva, että kiusaaminen, jopa väkivalta olisi paikkakunnalla hyväksyttyä. Nykyään kiusataan paljon sosiaalisen median kautta, ja siitä kärsivät lapset ovat vuosi vuodelta nuorempia.
– En usko, että väkivalta hyväksytään, mutta on eri asia, uskalletaanko siihen puuttua, koulukuraattori Kirsi Andrejeff-Keränen sanoi.
Yleisön pohdinnoissa Kiusaamisen ehkäisemisessä tärkeää olisikin miettiä, miten sen alkaminen estetään. Reagoidaanko liian hitaasti? Heikkeneekö ihmisten empatiakyky, kun he kohtaavat toisiaan verkossa eivätkä kasvotusten?
Somesta sinänsä yleisö kommentoi, että siinä vallitseva ”tykkäämiskulttuuri” voi olla itsetuntoa vahvistava, mutta lapset tarvitsevat somekäyttäytymisen ohjausta ja avointa keskustelua vanhempien kanssa.
Harrastuskeskustelu käy kuumana
Minna Rauaksen mukaan harrastamien on yksi osa-alue, joka nousi kuntalaiskyselyssä vahvasti esiin. Pälkäneellä monet
harrastukset ovat edullisempia kuin vastaavat kaupungeissa, mutta toisaalta harrastusryhmät ovat toisinaan niin pieniä, että muutaman lopetuksen jälkeen koko ryhmä saattaa kuivua kasaan.
Kuntalaisten vastauksissa nuorison harrastamiseen toivottiin lisää tasa-arvoisuutta sekä maksujen että syrjäkyliltä tapahtuvan kuljetuksen suhteen. Harrastamista ja harrastusmahdollisuuksien lisäämistä pidettiin toisaalta tärkeänä, toisaalta harrastaminen koettiin jopa pakoksi.
Esimerkiksi niin sanottua höntsäilytoimintaa toivottiin lisää, ehkä juuri siksi, että tavoitteellisista harrastusryhmistä jäädään helposti pois tietyssä kehitysvaiheessa.
– Höntsäily nousee kyselyyn tullessa vastauksissa vahvasti esiin, mutta sen järjestäminen vaatii ohjaajalta paljon, joten sitä asiaa täytyy vielä miettiä, liikunta- ja vapaa-aikasihteeri Petri Ketola totesi.
