Kuntavaalit: Hyvin ehdokkaita vetävät pienryhmät voivat kaventaa eroa isoihin puolueisiin

Ehdokashankinnassa alkoi loppukiri

Suuri osa kuntavaalien ehdokaslistoja keräävistä puolueista tuskailee tehtävän vaikeuden kanssa. Entistä harvempi tuntee vetoa paikallispäättäjäksi.

Kangasalla ehdokkaita päästään etsimään merkittävästi suuremmasta joukosta kuin Pälkäneellä. Siellä perussuomalaisilla, kristillisdemokraateilla ja vihreillä on tulossa edellisvaaleja pidemmät listat. Sen sijaan isojen puolueiden ehdokashankinta on sujunut nihkeämmin.

Pälkäneellä kaikilla ryhmillä on vaikeuksia uusien ehdokkaiden löytämisessä. Lisäksi moni nykypäättäjä on jäämässä sivuun tai harkitsee ehdokkuuttaan viime hetkiin.

Kangasalla joitakin pohdituttaa sote-uudistus: jääkö valtuutetulle riittävästi pelikenttää, kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät maakuntien kontolle. Jatkossa kuntapäättäjät painiskelevat muun muassa päivähoito-, opetus-, kulttuuri-, vapaa-aika ja kaavoitusasioiden kanssa.

Puolueista lähinnä vihreät pääsevät nauttimaan emäpuolueen tuomasta nosteesta. Muissa ryhmissä korostetaan, että kuntavaalit ovat paikallisvaalit, joissa ei pitäisi antaa painoarvoa valtakunnan politiikalle eikä varsinkaan puolueiden suosiota mittaaville gallupeille tai villejä avauksia tekeville nuorisojärjestöille.

Moni äänestää kuntavaaleissa aikaansaavaa tuttua puolueeseen katsomatta. Sen vuoksi puolueiden kannatuksessa saattaa olla kunta- ja eduskuntavaaleissa jopa yli kymmenen prosenttiyksikön ero.

 

”Tarvitsemme eteenpäin katsovia uudistajia”

Sote-asioiden siirtyminen maakunnan vastuulle muuttaa kuntien roolia. Myös Pälkäneen ja Kangasalan yhteistyö menee uusiksi, kun Kangasala ei enää hoida pienemmän naapurinsa sosiaalitointa ja terveyskeskusta.

Pälkäneen kokoomusryhmää johtava Rainer Zeitlin toivoo, että valtuustoon saadaan eteenpäin katsovia uudistajia.

– Jatkossa kunnan perustehtäviä ovat kaavoitus, sivistys ja kuntalaisten hyvinvointi.

Pälkäneellä kunta on oppinut osallistamaan kuntalaisia asioiden valmistelussa: monenlaisia yleisö- ja keskustelutilaisuuksia järjestetään entistä enemmän. Zeitlin miettii, miten kuntalaiset saataisiin osallistumaan entistä aktiivisemmin.

– Myös kylätoimikunnilla on suuri yhteisöllinen merkitys. Miten kuntapäättäjät voisivat tukea niiden toimintaa, Zeitlin kysyy.

 

Konkarit auttavat uusia päättäjiä

Kuntalainen voi vaikuttaa äänestämällä, mutta vielä suurempi vaikutus on ehdokkaaksi asettumisella.

– Vaikkei saisi kuin kolme ääntä, niin ne kaikki menevät omalle ryhmälle, Timo Ailio muistuttaa.

Demarivaikuttaja toivoo, että ehdolle saataisiin mahdollisimman paljon erilaisia ihmisiä erilaisista kylistä ja työpaikoista. Näin jokainen löytäisi oman ehdokkaansa.

Ehdokkaaksi ryhtyminen ei edellytä koulutusta, kokemusta tai kokoustekniikan osaamista. Kunta kouluttaa päättäjiä valtuustokauden alkajaisiksi, ja ryhmien konkarit antavat tulokkaille hyviä vinkkejä.

Keskustan Mirva Kittilä kiittelee, että apua saa puoluekantaan katsomatta. Hän itse pääsi jo vaalilautakunnassa kokoomuksen Arja Kokkola-Ahavan ja demareiden Erkki Ahon oppiin. Kittilän mukaan vastaava kulttuuri vallitsee edelleen päättäjien parissa.

Monesta asiasta eri mieltä oleva Kittilän valtuutettuperhe on hyvä esimerkki siitä, ettei puoluekannalla ole suurta merkitystä paikallisessa päätöksenteossa.

Timo Ailio sanoo aistineensa puoluepolitiikkaa ensimmäistä kertaa, kun valtuusto linjasi, myydäänkö rannat yksityistonteiksi vai pidetäänkö ne kaikkien hyödynnettävänä.

 

 

Vasemmistoliiton lista uhkaa jäädä lyhyeksi

Vasemmistoliitto sai vuoden 2012 kuntavaaleissa viiden pälkäneläisehdokkaan listalta läpi yhden valtuutetun. Paikkansa silloin säilyttänyt Perttu Pohjanperä ei kuitenkaan enää ole asettumassa ehdolle. 1970-luvulta alkaen lautakuntatyössä mukana ollut Pohjanperä istui kaksi kautta Luopioisten kunnanhallituksessa ja kaksi kautta Pälkäneen valtuustossa.

– Parempi luopua vapaaehtoisesti. Kun ikää alkaa olla näin rutkasti, niin kaikkeen menee enemmän aikaa, Pohjanperä perustelee päätöstään.

Häntä huolestuttaa, että vasemmistoliiton ehdokaslista on jäämässä vielä edelliskertaistakin lyhemmäksi.

– Aatteellisuus on kadonnut. Työssäkäyvät, perheelliset ihmiset vetoavat kiireisiinsä tai tyytyvät vaikuttamaan ammattiyhdistyksissä. Vasemmistoon lähtevät perinteisesti tavalliset työntekijät. Nyt huomaa, että sellaiset työpaikat ovat meillä vähissä.

Pohjanperän mielestä demokratia tarvitsee heikoimpia puolustavan vasemman laidan.

– Ehkä ihmisillä menee vielä riittävän hyvin, eivätkä he aktivoidu mukaan. Ja sitten, kun menee oikein huonosti, niin toivonsa menettäneet jäävät kokonaan kotiin. Helposti unohtuu, etteivät esimerkiksi verohuojennukset kevennä pienituloisimpien elämää, koska he eivät maksa lainkaan veroa.

Pohjanperä on huolissaan paitsi heikoimpien, myös Luopioisten puolustajista. Nykyvaltuustossa Luopioisten suunnalla on asukaslukuun suhteutettuna jopa yliedustusta, mutta nyt Aitoosta ja Luopioisista on jäämässä pois valtuutettuja, joiden tilalle on vaikea löytää uusia.

 

 

Ryhmässä keskustellaan, ei jyrätä

Kangasalan kokoomuksella oli edellisvaaleissa 52 ehdokasta. Nyt listoilla on ennen loppukiriä vasta 30 nimeä. Kokoomuksen valtuustoryhmää kuusi vuotta vetänyt Harri Syrjäläinen sanoo, että ehdokashankinta vaikuttaa edelliskertaista vaikeammalta.

Alle kolmasosa Kangasalan kokoomuksen jäsenistä on lupautunut ehdokkaaksi. Syrjäläinen muistuttaa, että mukaan voi lähteä myös sitoutumattomana ilman jäsenkirjaa, ja jaossa on valtuustopaikkojen lisäksi myös lautakuntapaikkoja.

Syrjäläinen on pyrkinyt tuomaan kokoomukseen toimintamallia, joka tuo valtuustoryhmän ulkopuolisetkin entistä vahvemmin mukaan.

– Ennen kokouksia keskustellaan ja evästetään edustajia laajemmalla porukalla.

Syrjäläinen sanoo, että moni asia keskustellaan omalla porukalla niin valmiiksi, että salissa päättäjät voivat olla yksimielisiä. Hänen mukaansa kyse ei ole kuitenkaan ryhmäkurista tai käskyttämisestä, vaan keskustelun tuloksesta. Samanlaisia arvoja tunnustavat ihmiset päätyvät samaan ratkaisuun.

– Kangasalan kokoomus ei ole tehnyt yhtäkään ryhmäpäätöstä niiden kuuden vuoden aikana, kun minä olen ryhmää johtanut.

Syrjäläisen mielestä perusteellinen keskustelu edistää asioiden sujuvaa hoitamista. Esimerkiksi kunnanhallitusedustajan pitää tietää, millaisiin päätöksiin oma ryhmä on valmis.

 

 

Saavatko kristillisdemokraatit ääniharavat?

Kristillisdemokraatit on esimerkiksi Saksassa valtapuolue. Suomessa se ei ole noussut koskaan vastaavaan asemaan, mutta Kangasalla vetovoimaiset ehdokkaat ovat kasvattaneet ryhmän viisihenkiseksi. Myös eduskuntavaaleissa puolue nautti Jommu Jussilan ansiosta lähes kymmenen prosentin kannatusta.

Kuntavaalit ovat enemmän henkilövaalit, ja siksi ehdokasasettelun onnistuminen vaikuttaa olennaisesti tulokseen. Kristillisdemokraattien tilanne on hyvä, sillä jo ennen viime viikkojen loppukiriä listoilla oli 17 ehdokasta, kuten edellisvaaleissa.

– Vielä koetamme muutaman löytää. Emä-Kangasalta ehdokkaita on löytynyt hyvin, mutta esimerkiksi kuhmalahtelaisehdokas puuttuu vielä, Timo Keskinen sanoo.

Sahalahtelaisehdokas kristillisten listoilla on, mutta siitä ei ole vielä varmuutta, hakeeko edellisvaalien ääniharava Tuomas Bährend jatkoa kristillisten edustajana. Kuluvalla valtuustokaudella hän siirtyi keskustasta kristillisdemokraatteihin.

Bährend myöntää, kysyntää olisi muidenkin listalla. Hän harkitsee loppuun saakka, asettuuko kristillisten vai kokoomuksen ehdokkaaksi.

– Siihen vaikuttaa muun muassa ajankäyttö. Kunnanhallituspaikka nielee päivän viikossa. Torstaina tulee pari sataa sivua paperia, ja jos aikoo saada muutoksia aikaan maanantaina, niin siinä ei ole monta päivää aikaa soitella ja laittaa sähköpostia.

Timo Keskinen hakee listoille vielä erityisesti nuoria, pari–kolmekymppisiä ehdokkaita.

– Siinä elämänvaiheessa on kuitenkin vaikea sitoutua kotikunnan asioiden hoitoon. Se on ihan ymmärrettävää, jos on opiskelupaikka esimerkiksi Helsingissä. Siksi yritämme löytää esimerkiksi Tampereella opiskelevia.

Ehdokashankintaan vaikuttaa sekin, ettei kaikille voi luvata lautakuntapaikkoja.

– Ennen lautakuntapaikkoja jaettaessa katsottiin ensin, mille puolueelle se kuuluu ja sitten onko kyse mies- ja naispaikasta. Lautakuntauudistuksen jälkeen osa paikoista on varattu valtuutetuille, ja siksi pitää tasapainoilla vielä sen kanssa, voiko tehtävään valita muun kuin valtuutetun.

 

 

Vihreät nauttivat nosteesta

Vihreät rynnivät 20 vuotta sitten Pälkäneen valtuustoon Martti Sivosen, Jyri Kankilan ja Veijo Kajanin voimin. Kolmikosta pisimpään päättäjänä jatkanut Jyri Kankila ei asettunut ehdolle edellisvaaleissa, joiden kolmesta vihreästä naisehdokkaasta kukaan ei yltänyt valtuustoon.

Nyt vetoa vihreisiin lisää maailmalla vellova äärikonservatiivisuus: ihmiset haluavat osoittaa tukeaan avarakatseiselle vastavoimalle. Jyri Kankila uskoo nyt koottavan ehdokaslistan tuovan vihreät jälleen Pälkäneen valtuustoon, vaikka hän suhtautuu varovaisesti valtakunnalliseen gallupsuosioon: vihreiden on ollut vaaleista toiseen vaikea yltää gallupin lupailemiin lukuihin.

Kangasalla listoja kokoava Stiina Lahikainen sanoo, että vihreät pääsevät nauttimaan emäpuolueen onnistumisista.

– Listoilla on jo nyt enemmän ehdokkaita kuin koskaan aiemmin. Meihin on oltu poikkeuksellisen paljon suoraan yhteydessä. Lisäksi olemme kysyneet jäseniksi liittyvien kiinnostusta ehdokkaaksi.

Paikallisista kysymyksistä vihreät nostavat vaaleissa esille etenkin koulutus- ja varhaiskasvatusasioita – esimerkiksi ryhmäkoot.

Vihreät tavoittelevat Kangasalla viittä valtuustopaikkaa. Edellisvaaleissa läpi meni kolme ehdokasta.

– Mutta neljäs ja viides paikka olivat lähellä, Stiina Lahikainen sanoo.

Ensimmäisen kauden valtuutettu lähti neljä vuotta sitten ”katsomaan, mitä siellä kuppikunnissa sovitaan”.

– Silloin oli tapetilla muun muassa Kangasala-talo, ja päätöksenteko näytti jotenkin epämääräiseltä.

Lahikainen sanoo olevansa päätöksentekokulttuurista myönteisesti yllättynyt.

– En ole törmännyt mihinkään saunasopimuksiin, vaan asioista keskustellaan avoimesti. Olen ryhmäjohtajien keskuudessa ainoa nainen, mutta minkäänlaista tytöttelyä ei ole ilmennyt.

Kolmen lapsen äiti pohti itse aikanaan, riittääkö hänen aikansa luottamushenkilön tehtäviin. Nyt Lahikainen pitää paikallispolitiikkaa harrastuksenaan

 

Perussuomalaisten pakka on levällään

Perussuomalaiset järjestivät edellisvaaleissa pälkäneläisjytkyn: viidestä ehdokkaasta neljä valittiin valtuustoon. Ehdokaslista uhkaa jäädä tälläkin kertaa lyhyeksi. Nykyisistä valtuutetuista luopuu ainakin Hattulaan muuttanut Jari Laukkanen.

Tero Ahlqvist myöntää, että pakka on levällään, eikä hän ole vielä varma edes omasta ehdokkuudestaan. Ahlqvistin mukaan ehdokkaiden löytäminen on ollut yhtä takkuista kuin muillakin puolueilla.

– Ei tässä kunnassa kukaan halua päätöksentekijäksi. Ihmiset eivät innostu mukaan edes sitoutumattomana. He kokevat, että töitä on liikaa, eikä asioihin pääse vaikuttamaan, vaan valtuutetut ovat vain kumileimasimia.

Ensimmäisen kauden päättäjä Ahlqvist myöntää, että keskustelukulttuuri on ollut hänellekin yllätys.

– Valtuustosalissa puhuu vain muutama ihminen, ja muille nauretaan päin lärviä. Lopputulos on, että kukaan ei puhu mitään, eivätkä ihmiset halua lähteä edes ehdolle. Edes ryhmät eivät keskustele keskenään.

Ahlqvist nousi saman tien mukaan kunnanhallitukseen. Hänen mielestään hallituksessa käydään hyviä keskusteluita, mutta valtuustossa puheenjohtajiston ja virkamiesten esityksiä jyrätään läpi jopa kyseenalaisin keinoin.

– Liitetiedostot ja oheismateriaalit puuttuvat tai ne toimitetaan vasta viime hetkessä, eikä ihmisillä ole aikaa perehtyä asioihin. Valtuutetuille annetaan lähinnä mahdollisuus siunata päätökset.

Ahlqvist pitää valtuustokauden suurinta ratkaisua yhtenä esimerkkinä tästä.

– Liikuntahallin rakentamisesta päätettiin taloussuunnitelman yhteydessä. Miksei siitä tehty omaa pykälää? Valtuutetuille kuuden miljoonan halli myytiin 5,3 miljoonan hankkeena, mutta lopulliset kustannukset taitavat nousta lähemmäs seitsemää miljoonaa euroa, Ahlqvist ennustaa.

 

Tiukka ryhmäkuri tyrehdyttää keskustelua

Valtuustoon pitäisi saada viisi, mielellään kuusi edustajaa, jotta ryhmä saisi lautakuntiin kaksi jäsentä. Silloin eri mieltä olevat saisivat esityksilleen kannatusta. Nyt perussuomalaiset ovat usein jääneet mielipiteineen yksin, eivätkä ole löytäneet niille muista ryhmistä kannatusta.

– Ryhmäkuri on niin mahdoton, ettei asioita voi lobata ennen kokouksia. Joissain ryhmissä paheksutaan jopa sitä, että valtuutetut keskustelevat muiden kanssa.

Ahlqvist on päivitellyt, miten valtuustoseminaareissa samaa mieltä olleet päättäjät äänestävät valtuustoryhmissään aivan eri tavalla.

– Meillä on ollut hienoja seminaareja, jotka eivät tosiaankaan ole mitään verorahojen haaskausta, vaan töitä tehdään niska limassa. Toivoisin entistä enemmän ihmisten välistä keskustelua.

Hänen mielestään puoluepolitiikka ja valtakunnan politiikka eivät kuulu paikallistasolle. Aiemmin ryhmäkuriin kyllästyneet ovat pistäneet omia valitsijamiesyhdistyksiä. Näin Luopioisiin syntyi Ellu ja Pälkäneelle Mepä. Ahlqvist haluaa kuitenkin olla ensi kesänä valitsemassa Perussuomalaisille uutta puheenjohtajaa, ja siksi oman ryhmän perustaminen ei ole vaihtoehto.

– Lähdin neljä vuotta sitten perussuomalaisiin, koska ryhmällä ei ollut vanhaa painolastia, eikä takapirua, joka päättää muiden puolesta. Vei vuoden, että saimme muiden luottamuksen ja kolme vuotta, että meidän pöytiin tuomiimme asioihin alettiin suhtautua vakavasti.

 

Kunnan asiat erillään valtakunnan väännöistä

Kangasalla perussuomalaiset lähtivät edellisvaaleihin 21 ehdokkaan listalla. Nyt tavoitteena on reilut 30 nimeä.

– Ehdokkaita on nyt enemmän kuin neljä vuotta sitten, Wellu Mäkinen sanoo.

Hän myöntää, ettei kuntapolitiikasta kiinnostuneita ole liikaa, ja heidän löytämisensä vaatii työtä.

– Toiset ovat kovastikin innokkaita ehdokkaaksi, toisia täytyy hieman maanitella.

Mäkisen mielestä perussuomalaiset eivät sen paremmin hyödy kuin kärsikään hallitusvastuuta kantavasta emäpuolueesta.

– Pidämme kunnan asiat kunnan asioina ja annamme valtakunnan asioiden olla.

Mäkisen mukaan perussuomalaiset jatkavat Kangasalla entisillä linjoilla.

– Olemme olleet rakentavia, eikä vihamiehiä ole liiemmälti ilmaantunut. Vaaliteemoja ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta kylät, koulut ja kyläkoulut ovat varmasti edelliskerran tapaan keskeisesti esillä.

Kangasalla puolueet järjestivät yhteisen tilaisuuden vaaliehdokkuutta miettiville. ”Leimautumisiltamat”-nimellä kulkenut tapahtuma toi paikalle nykyisten valtuutettujen lisäksi kiinnostuneita kävijöitä, joista osa jatkoi iltaa vielä kaupunki-aiheiseen valtuustokokoukseen.

 

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>