Pullantuoksuinen kyläkoulu

Aitoon marttojen pullahaasteeseen vastanneet Kirkonkylän koulun esikarit ja viidesluokkalaiset leipoivat peltitolkulla pikkupullia.
Pulla on perisuomalainen herkku, joka maistuu kaikille. Luopioisissa ei tarjottu tilaisuutta nyppiä rusinoita pullasta, sillä resepti oli rusinaton.

Suomalaiset valitsivat talvella ruisleivän kansallisruuakseen. Kansallisherkusta ei tarvitse järjestää äänestyksiä. Se on tietenkin pulla.

Aitoon Martat ovat vuosikausien ajan järjestäneet pullapäiviä Aitoon koululla. Leivonnan lomassa on juteltu pullaperinteestä ja havahduttu siihen, että kaikki eivät enää kotona upota käsiään taikinaan.

– Pullan leipominenkin alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Siksi ajattelimme, että koulujen pullanleivontatempaukset sopisivat hyvin Suomi 100 -teemaan, Aitoon Marttojen puheenjohtaja Hanna Keino sanoo.

Martat haastoivat koulut leipomaan sata pikkupullaa juhlavuoden kunniaksi. Koulut ovat innostuneet synttäripulla-ajatuksesta. Lisäksi idean äidit ovat saaneet kutsun joidenkin koulujen leivontapäiviin.

Torstaina synttäripullia pyöriteltiin Kirkonkylän koululla Luopioisissa. Taikinan kimppuun pääsivät esikoululaiset ja viitosluokkalaiset. Pulla yhdisti ikäluokkien lisäksi myös sukupolvia, sillä oppilaat veivät lämpimäisiä vanhainkodille, jonka keittiöstä saatiin apua taikinan tekoon.

Leivontatalkoista on innostuttu pälkäneläiskoulujen lisäksi muuallakin.

– Tiedä vaikka tästä tulisi vielä valtakunnallinen juttu. Pullan leipominen on perisuomalaista, ja leivontapäivä on kevyesti toteutettavissa melkein missä vain, Hanna Keino sanoo.

Hänen mielestään pulla sopii hyvin kaikenikäisten herkuksi, kunhan ruokavalio on muuten monipuolinen.

– Toki tuoreen pullan kanssa on pidettävä varansa, ettei ahmi kerralla liikaa, Aitoon pullalähettiläs varoittaa.

Kirkonkylän koulun esikarit ja viidesluokkalaiset leipoivat Suomelle sata synttäripullaa. Nelli Paasio ja Akusti Lahnalahti veivät lämpimäisiä vanhainkodilla asustaville Suomen rakentajille.