Nuuskaa liikkuu paljon Pälkäneellä. Pälkäneläinen täysiän kynnyksellä oleva Teemu (nimi muutettu) arvioi, että vuosina 1998-, 1999- ja 2000-syntyneistä pälkäneläispojista jopa 80 prosenttia käyttää nuuskaa.
– Olen minä itsekin sitä kokeillut, mutta en halunnut jatkaa käyttöä. Nuuskaa käytetään kaikkialla siellä, missä nuoret muutenkin liikkuvat: kouluilla, vapaa-ajan riennoissa ja harrastusten yhteydessä, Teemu kertoo.
Nuuskaaminen on Teemun mielestä selvästi yleisempää pojilla kuin tytöillä.
– Tiedän monia tyttöjäkin, jotka käyttävät nuuskaa, mutta pojissa käyttö on huomattavasti yleisempää.
Teemua muutaman vuoden nuorempi Janne (nimi muutettu) arvioi, että käyttö on melko yleistä jo yläasteikäisillä. Yhdeksäsluokkalaisten joukossa nuuskaa liikkuu jo paljon etenkin poikien keskuudessa.
– Kasi- ja jopa seitsemäsluokkalaistenkin joukosta löytyy nuuskaajia. Pojat käyttävät nuuskaa aktiivisesti, mutta tytöt useammin ikään kuin testimielessä, Pälkäneellä asuva ja itsekin nuuskaa käyttävä Janne tietää.
Vanhempien kannattaa olla tarkkana
Myös Pälkäneen nuorisotyöntekijä Minna Rauas vahvistaa, että nuuskan käyttö on lisääntynyt valtakunnallisesti ja sama trendi näkyy Pälkäneelläkin. Nuuskaa käyttävät pääosin yläkouluikäiset ja sitä vanhemmat nuoret.
– Olen täällä nyt kolmatta vuotta töissä, ja heti alusta alkaen nuuskaa on mielestäni ollut häiritsevän paljon esillä. Tyhjiä purkkeja on tien pientareilla, siivoojat löytävät nuuskapusseja, ja pyöreitä rasioita liikkuu ylipäänsä paljon. Kunnan nuorisotiloilla nuuskan käyttö on kiellettyä, mutta en kuitenkaan kääntele nuorten ylähuulia. Toisaalta nuuskan erottaminen energianuuskasta on vaikeaa, joten käyttöön puuttuminen on siltäkin osin hankalaa, Rauas miettii.
Vanhempien kannattaisikin seurailla oman nuoren tekemisiä aika tarkasti. Kaupoissa myytävä energianuuska ja tupakan rinnalle viime vuosina rantautunut sähkötupakka hämmentävät nekin varmasti monen vanhemman mieltä. Energianuuska on tavallista nuuskaa muistuttavaa ainetta, joka ei sisällä tupakkaa eikä nikotiinia. Siihen on lisätty piristäviä aineita, esimerkiksi kofeiinia. Energianuuskan haitallisuus on verrattavissa lähinnä energiajuomiin liittyviin haittoihin.
– Ei energianuuskaa kyllä käytä oikein kukaan kavereistani, Teemu arvioi.
Rauas on Teemun kanssa samaa mieltä.
– Nuorten puheissa energianuuskaa ei kovin paljon kuule, ja sen käyttö lienee todellisuudessa vähäistä.
”Nuuskaa saa aika helposti”
Nuuska on suussa käytettävä tupakkajauheesta tehty kostea möykky tai nenään vedettävä kuiva tupakkajauhe. Suomessa käytetään lähinnä ruotsalaista suunuuskaa. Nuuskan käyttö alkoi lisääntyä Suomessa 1990–luvulla, jolloin sitä käyttivät lähinnä urheilevat nuoret. Nuuskan kuten muidenkin tupakkatuotteiden käyttö on terveydelle haitallista.
Suomessa nuuskan myynti ja maahantuonti on kielletty kuten muissakin EU-maissa. Nuuskaa ja savukkeita saa tuoda maahan verovapaasti vain matkustajatuontina omaan henkilökohtaiseen, perheen käyttöön tai lahjaksi. Ruotsissa nuuskan valmistus ja myynti on sallittu poikkeusluvalla.
– Nuuskaa saa halutessaan ihan helposti. Netti ja Facebook ovat täynnä erilaisia ryhmiä, joista sitä pystyy halutessaan ostamaan. Jos joku pälkäneläinen hakee vaikkapa Tampereelta isomman määrän nuuskaa, niin sitä on helppo levittää eteenpäin internetissä, Teemu tietää.
Yläasteikäisetkin saavat halutessaan nuuskaa melko helposti.
– Jos joku täysikäinen käy Haaparannassa tai laivalla ja tuo sieltä nuuskaa mukanaan, niin hänen kauttaan sitä saa sitten ostettua. Sana nuorten joukossa kulkee puskaradion kautta, Facebookin ryhmissä tai sosiaalisen median, esimerkiksi WhatsAppin tai Snapchatin, kautta, Janne toteaa.
Kunnan nuorisotyön toiminnoissa jutellaan säännöllisesti nuuskaan liittyvistä asioista, ja pidetään siihen liittyviä faktoja esillä.
– Viime vuonna teimme yläkoululaisten kanssa laskelmia rahankäytöstä liittyen myös nuuskaan, ja laskelmista tehtiin infolappuja. Lisäksi nuokkarilla on käyty monia keskusteluja asiasta, ja asiasta löytyy faktaa myös seiniltä. Uskon tässäkin asiassa enemmän asennekasvatukseen kuin kyttäämisen kulttuuriin, Rauas toteaa.
