Kangasalalainen Olli Gröhn pääsi tammikuussa muuttamaan omaan kotiin. Upouudessa kerrostaloyksiössä aika kuluu televisiota katsellen, välipalaa laittaen tai musiikkia kuunnellen. Hyvällä ilmalla mies saattaa oleilla myös asuntonsa katetulla parvekkeella. Mieluiten Gröhn kuitenkin viettää aikaa alakerran oleskelutilassa. Sinne kokoontuvat myös miehen ystävät, joita muutti useampikin samaan taloon samaan aikaan.
– Oleskelutilassa pelaamme lautapelejä, esimerkiksi Monopolya ja Unoa. Juttelemme kaiken maailman asioista ja katselemme telkkaria. Toisinaan kyläilemme toinen toistemme luona. Tiistai-iltaisin on kaikille talon asukkaille suunnattu lenkkisauna, ensin naisten, ja sitten myöhemmin miesten vuoro, Gröhn kertoo.
Gröhn asuu Kangasalan Suoramalle tammikuussa valmistuneessa Kuussalongissa, joka on kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö. Yksikössä asuu yhteensä 20 kehitysvammahuollon asumispalvelujen piirissä olevaa asiakasta. Osa kehitysvammaisista asukkaista tarvitsee ympärivuorokautista tukea, osa pärjää kevyemmällä päivittäisellä tuella. Kahdeksankerroksisen talon muut asukkaat ovat taloa isännöivän Y-säätiön asukkaita.
– Olen viihtynyt tosi hyvin. Tätä ennen asuin Nokialla vuoden verran ja odotin muuttoa tänne. Oli hienoa päästä muuttamaan. Kaikki kalusteetkin minulla oli jo valmiina, Gröhn kertoo.
Talossa yhteensä 60 asuntoa
Kehitysvammaiset asukkaat asuvat 36,5–38,5 neliön suuruisissa yksiöissä tai 55-neliöisissä kaksioissa. Talon yhteiset tilat, kuten saunaosasto, kerhohuone ja pesula, ovat kaikkien asukkaiden käytössä. Kaikkiaan talossa on noin 60 erikokoista vuokra-asuntoa.
Kuussalongissa työskentelee yksi vastaava ohjaaja sekä 11 ohjaajaa. Henkilöstöä on asukkaiden saatavilla ympäri vuorokauden. Asukkaat käyvät päivä- sekä työtoiminnassa. Osa opiskelee, ja osalla asukkaista on avotyöpaikka.
– Minä käyn alkuviikosta Pähkinäkallion toimintakeskuksessa tekemässä puutöitä. Loppuviikon olen aina päivätoimintakeskus TupasWillassa, jossa teen keittiöhommia. Tiistaisin minulla on aina kotipäivä, Olli Gröhn avaa omaa viikko-ohjelmaansa.
Asukkailla on myös paljon monipuolista harrastustoimintaa.
– Minä käyn uimassa Kuohussa kerran viikossa, Gröhn mainitsee.
Kuussalongin vastaava ohjaaja Leena Kosonen kertoo, että yhteiselo kehitysvammaisten ja muiden asukkaiden kesken on lähtenyt toimimaan hyvin.
– Sopu on säilynyt. Elo on kuin perinteisesti kerrostalossa. Naapureita tervehditään iloisesti rappukäytävissä tai pihamaalla, mutta juuri muuten emme toisiamme häiritse, Kosonen miettii.
Siellä, missä muutkin asuvat
Kuussalonki rakennettiin kunnan ja Y-säätiön yhteistyönä. Y-säätiö toimi rakennuttajana, joka sai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta rahoitusta hankkeeseen.
– Kunta ei tehnyt investointeja rakentamiseen, vaan olemme vuokrasuhteessa Y-säätiöön. Asukkaat valittiin tarveperusteisesti. Teimme palvelutarvearvion vuonna 2010, jota olemme päivittäneet aina tarvittaessa. Arvion perusteella asukkaat, joissa on myös pälkäneläisiä, sitten valittiin, Kangasalan vammaispalvelujen johtaja Tea Kärnä mainitsee.
Normaalia vuokra-asumista ja kehitysvammaisten asumispalvelua yhdistelevä idea perustuu valtakunnalliseen Kehas-ohjelmaan, Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan laatimiin kehitysvammaisten asumisen laatusuosituksiin sekä Aran laatuvaatimuksiin.
– Myös kunta halusi järjestää kehitysvammaisille asumismahdollisuuksia siellä, missä muutkin kuntalaiset asuvat, Kärnä sanoo.
Leena Kososen mielestä uusi toimintamalli on ollut mielenkiintoinen.
– Minusta tässä on vain hyviä puolia. Kehitysvammaiset henkilöt ovat tasavertaisia kuntalaisia, ja heidän omaa itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan. Kaikki kehitysvammaiset henkilöt eivät tämän tyyliseen asumismuotoon sopeudu eivätkä edes halua, mutta kaikille pyritään löytämään aina sopivin yksilöllinen ratkaisu, Kosonen toteaa.
