Lukija haluaa tietää, minkälaisia seuraamuksia voi aiheutua, jos kaataa karhun ilman kaatolupaa. Lukija ei kerro minkälainen tilanne olisi kyseessä. Käsittelen kysymystä tämän vuoksi tuoreen korkeimman oikeuden viimevuotisen tapauksen pohjalta.
Jos riistaeläimen kannan säilyminen tai riistaeläinlajin häiritsemättömän lisääntymisen turvaaminen sitä edellyttää, riistaeläin on metsästyslain mukaan rauhoitettava määräajaksi tai toistaiseksi. Riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä rauhoitusaikana.
Lain mukaan susi, karhu, saukko, ahma, ilves ja kirjohylje ovat aina rauhoitettuja. Suomen riistakeskus voi myöntää luvan poiketa näiden eläinten rauhoituksesta, mikäli laissa määritellyt edellytykset täyttyvät. Karhun metsästäminen on kiellettyä ilman tällaista poikkeuslupaa.
Metsästyslain mukaan metsästyksellä tarkoitetaan luonnonvaraisena olevan riistaeläimen pyydystämistä ja tappamista sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun. Metsästystä on myös pyyntitarkoituksessa tapahtuva riistaeläimen houkutteleminen, etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen tai jäljittäminen, koiran tai muun pyyntiin harjoitetun eläimen käyttäminen riistaeläimen etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen sekä pyyntivälineen pitäminen pyyntipaikalla viritettynä pyyntikuntoon.
Rikoslain mukaan metsästysrikoksesta on tuomittava muun muassa se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti metsästää vastoin metsästyslain riistaeläimen rauhoitusta koskevaa säännöstä tai ilman kyseisen eläimen pyyntiin oikeuttavaa poikkeuslupaa. Lisäksi mikäli metsästysrikoksessa tapetaan ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi taikka vahingoitetaan sitä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä metsästysrikoksesta.
Korkeimman oikeuden vuoden 2016 ratkaisussa oli kyse kahden henkilön metsästystapauksesta. Kaksikko oli ollut metsästämässä, kun toisen koira oli alkanut haukkua ojanpenkassa ollutta aukkoa. Koiralla oli GPS-paikannin ja videokamera. GPS-paikantimesta ja videokamerasta on voitu myöhemmin nähdä aukon koko sekä se, että koira oli haukkunut aukkoa useaan otteeseen pitkiä aikoja.
Metsästäjät palasivat tapahtumapaikalle muutamien päivien jälkeen. He lähestyivät aukkoa siten, että toinen meni koiran kanssa edellä ja toinen haulikon kanssa takana. Kaksikko oli mennyt hyvin lähelle aukkoa, joka oli osoittautunut karhun talvipesäksi. Karhu oli hyökännyt heidän päälleen ja raadellut edellä kulkenutta miestä.
Tilanne oli ollut kaksikon kertoman mukaan paniikinomainen. He olivat olleet välittömässä ja vakavassa hengenvaarassa ja heillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin ampua karhu.
Korkeimman oikeuden tapauksessa kiistatonta on se, että kaksikko oli ampunut rauhoitetun eläimen. Ratkaisussa käydään läpi näyttöä siitä, onko tapaus ollut tahallinen tai törkeästä huolimattomuudella aiheutettu.
Rikoslain mukaan rikos on aiheutettu tahallaan, jos tekijä on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen tai pitänyt sitä varmana tai todennäköisenä. Tapauksessa katsottiin näytetyksi, ettei kaksikko tiennyt aukon olevan karhun pesä.
He olivat menneet aukon välittömään läheisyyteen varomattomasti. Aseistus oli karhun kaatoon sopimaton ja edellä kulki aseistamaton henkilö. Näiden seikkojen perusteella pidettiin uskottavana, ettei kaksikko tiennyt pesän olleen rauhoitetun riistaeläimen karhunpesä.
Metsästäjät eivät olleet tahallisesti haukuttaneet koiraansa karhun pesällä voidakseen tappaa sen. Heidän menettelynsä on kuitenkin aiheuttanut karhun ampumisen ja heidän katsottiin tahallaan tappaneen karhun.
Metsästäjät vetosivat siihen, että heidän toimintansa oli oikeutettua, koska he olivat olleet välittömässä ja pakottavassa vaarassa. Korkein oikeus katsoi, että teko oli ollut pakkotilassa sallittu, eivätkä he olleet syyllistyneet tahalliseen metsästysrikokseen ampuessaan karhun. Pakkotilan vuoksi karhun ampuminen oli ollut oikeutettua ja tämän vuoksi metsästäjiä ei tuomittu törkeästä metsästysrikoksesta rangaistukseen.
Korkein oikeus harkitsi sitä, oliko kaksikko menetellyt törkeän huolimattomasti muutoin toiminnassaan ja täyttyykö metsästysrikoksen tunnusmerkistö.
Toiminta on rikoslain mukaan huolimatonta, jos rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja toimijalta vaadittavaa huolellisuusvelvoitetta. Korkein oikeus totesi ratkaisussa, että metsästäjät eivät olleet tienneet pesän olevan rauhoitetun karhun pesä. Heidän olisi kuitenkin tullut pidättäytyä metsästystoimenpiteiltä siksi aikaa, kunnes he olisivat voineet olla varmoja siitä.
Korkein oikeus piti metsästäjien toimintaa törkeän huolimattomana ja katsoi kaksikon syyllistyneen metsästysrikokseen.
Metsästysrikoksen rangaistusasteikko on sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Korkein oikeus totesi, ettei metsästäjien menettely edellytä vankeusrangaistusta, mutta sakon tulee olla tuntuva. Lisäksi menettely oli luonteeltaan sellainen, että kaksikko määrättiin metsästyskieltoon kahdeksi vuodeksi.
Sirpa Leppäkoski
