Lämmitys: Hajautettu energiatuotanto lisää kriisivalmiutta

Lämpöä paikallisin voimin

Yrittäjä Petri Täyrönen haluaa panostaa paikalliseen ja ympäristöystävälliseen energiantuotantoon. Paikallisuus lisää kriisivalmiutta.

Kuhmalahden Pelle Peloton, yrittäjä Petri Täyrönen on toiminut lämpöyrittäjänä jo yhdentoista vuoden ajan. Hänen ensimmäinen laitoksensa aloitti toimintansa Kuhmalahdella vuonna 2006.

– Meidän tilalla on lämmitetty hakkeella vuodesta 1995 lähtien, joten minulla oli jo käytännön kokemusta asiasta.

Täyrönen kävi vuonna 2004 lämpöyrittäjäkurssin, mikä toi hänelle lisää rohkeutta. Yrittäjäkokemusta miehellä on Kultapellon Auto- ja Konekorjaamon sekä Kultapellon Puutarhan pyörittämisestä.

– Auto- ja konekorjaamolla on kaksi miestä töissä ja vaimo Erika Kartsep vastaa puutarhan töistä, joten minä ehdin näihin lämpölaitoshommiin, Täyrönen kertoo.

Kuhmalahden lämpölaitoksen teho on 800 kilowattia. Lämpöverkoston pituus on puolitoista kilometriä ja se lämmittää Kuhmalahden isoimmat laitokset ja rivitaloja. Vuosien varrella verkostoon on tehty myös kaksi lisäystä: päiväkoti ja Pentosali, jossa on liikuntatila ja seurakuntakeskus. Haketta laitoksessa kuluu 2500 kuutiota vuodessa.

Enemmän miestä työllistää kuitenkin kolmen miehen kimpassa perustama Kuhmoisten Lämpö Oy, joka pyörähti käyntiin vuonna 2013. Muut osakkaat ovat toimitusjohtaja Lassi Ruokola ja Timo Ansiomäki.

– Laitosta suunniteltiin Kuhmoisiin aika pitkään. Kunnan päätös lähteä mukaan Hiilineutraali kunta -hankkeeseen vauhditti lopullista päätöksentekoa. Me sitten voitimme tarjouskilpailun, Täyrönen kertoo.

Kuhmoisten Lämpö Oy:ssä on varauduttu laajenemismahdollisuuksiin. Halliin mahtuu tarvittaessa toinenkin kattila. Kuvassa iso punainen osa on varsinainen kattila, tuli palaa porrasarinalla mustassa osassa. Savukaasut menevät kattilasta vasemmassa yläkulmassa näkyvään multisykloniin, joka poistaa pienhiukkasia.

Kuhmoisten laitoksen teho on 2,5 megawattia ja se tuottaa lämpöä 5000 megawattituntia vuodessa. Haketta kuluu noin 7000 kuutiota vuodessa. Reilun viiden kilometrin verkosto lämmittää kunnan isoimmat kiinteistöt ja ensi kesänä verkosto laajenee myös koulukeskukseen.

Laitoksen on valmistanut Hesesteel Oy Ruovedeltä. Yrittäjäkolmikko on olut tyytyväinen valintaansa.

– Hesesteel valmistaa yksinkertaisia ja järeitä laitoksia. Tämä meidän laitos on kaukovalvottava ja hyvin säätyvä. Meidän ei ole tarvinnut ajaa lainkaan öljyä, joka tässä on varapolttoaineena, Täyrönen kiittelee.

Kuhmoisten kunta ostaa laitokselta lähtevän lämmön verkostoonsa. Lämpö siirtyy verkostoa pitkin kiinteistöjen lämmönvaihtimille ja kiinteistöjen patteriverkostoissa kiertää niiden oma vesi. Mittari mittaa menevän ja tulevan veden lämpötilaeroa sekä veden virtauksen määrää ja laskee näistä lämmön kulutuksen.

– Verkostossa kiertävä vesi tutkitaan kolmen kuukauden välein ja tarvittaessa siihen lisätään kemikaaleja, jottei vesi syövyttäisi putkistoja.

Työnjako Kuhmoisten Lämpö Oy:ssä toimii niin, että laitoksen lähistöllä asuva Ansiomäki vastaa pääasiassa laitoksen valvonnasta. Ruokolan ja Täyrösen tehtävänä on hakkeen toimitus.

– Ostamme puuta tienvarteen ja jonkin verran teemme itse muiden metsistä, Täyrönen kertoo.

Haketta tehdään kesäisin hakkuuaukoista kerätyistä risuista eli hakkuutähteistä. Talvella raaka-aineena käytetään nipsupuuta ja energiarankaa. Nipsupuu on pienempää kuin energiaranka, eikä sitä karsita.

Täyrönen käyttää hakkeen tekemiseen yhdestä kolmeen työpäivää viikossa. Toisinaan mies on myös pajalla töissä ja mukana tekemässä puutarhalla tarvittavia teknisiä töitä.

– Nautin työssäni siitä, että yksikään päivä ei ole samanlainen. Tykkään ratkaista ongelmia, joten niiden perässä sukkuloin yritysteni välillä, mies hymyilee.

Miehen haaveena on tehdä yksi suuri lämpölaitos, joka antaisi hakkurikapasiteetille ja kuorma-autolle sopivasi töitä.

– Paikkoja lämpölaitoksille on kyllä. Olen hajautetun energiantuotannon kannattaja, sillä se lisää kriisivalmiutta ja tuo työpaikkoja.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?