Asumaan 2017: Mikkolan Navetalla puhuttiin kesämökkien muuttamisesta vakituisiksi asunnoiksi

Poikkeuslupahakemuksia on tehty toistaiseksi vähän

Iiro Mäkelä sai heti puheenvuoronsa jälkeen keskustella vakituisesta asunnon statuksen saamisesta kiinnostuneiden kanssa. Vasemmalla Seppo Lassila, Mäkelän kanssa keskustelemassa Risto Helminen ja taustalla vuoroaan odottamassa Jaakko Ahola.

Kesäasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi vaatii viranomaisprosessin. Siihen on kolme tietä: kaavoitus, poikkeuslupa tai suora rakennuslupa.

– Lähtökohtaisesti muutokset pitäisi lain mukaan tehdä kaavoituksen kautta, mutta se on pidempi tie, Pälkäneen kunnan rakennustarkastaja Iiro Mäkelä kertoi lauantaina Mikkolan Navetalla pidetyssä tilaisuudessa.

Tilaisuus oli osa Asumaan 2017 -näyttelytapahtumaa.

Mäkelän mukaan Pälkäneellä muutoksia haetaan yleensä poikkeusluvan kautta. Vuoden 2016 huhtikuusta lähtien päätösvalta on ollut kunnalla.

Ennen lupaa haettiin ELY-keskukselta ja kunta antoi asiaan liittyvän lausunnon. Nykyisin ELY-keskuksella on valitusoikeus päätöksissä.

– Kunta suhtautuu pääsääntöisesti muutoksiin myönteisesti, sillä kesäasukkaiden saaminen tänne vakituisiksi asukkaiksi on tavoiteltavaa, Mäkelä sanoi.

Hänen mukaansa kyselyjä aiheesta on tullut paljon, mutta varsinaisia hakemuksia toistaiseksi vain muutamia.

 

Poikkeusluvan myöntämiseen oltava edellytykset

Iiro Mäkelä ehti ennen alustustaan tutustua Asumaan 2017 -näyttelyyn Mikkolan Navetalla.

– Poikkeusluvan myöntämiseen vaikuttavat säännökset sinänsä eivät ole muuttuneet. Poikkeuslupa on nimensä mukaisesti poikkeamista laista ja määräyksistä. Kunta pystyy kuitenkin paremmin ottamaan huomioon esimerkiksi sen, minne se vakituista asutusta haluaa, Iiro Mäkelä kertoi.

Kunnassa päätöksentekoa ohjaavat lainsäädännön ohella kehityskuva ja maapoliittinen ohjelma, jotka kunnanvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2012 ja huhtikuussa 2015.

Myös tämän vuoden helmikuussa voimaan tullut uusi rakennusjärjestys on rakentamisen ohjauksessa keskeisessä asemassa.

– Rakennusjärjestys on entistä sallivampi. Muutoksia aiempaan on muun muassa rakennusoikeuksien määrässä sekä siinä, mikä tulee olla rakennuksen etäisyys rannasta, Mäkelä sanoi.

Muutos vakituiseksi asunnoksi tarkoittaa usein myös muutosta tontin rakennusoikeudessa.

– Ranta-alueelle saa rakentaa enintään seitsemän prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Kesäasuntotonteilla ja saaressa pinta-ala saa olla yhteensä enintään 170 neliömetriä, kun taas vakituisen asumisen paikoilla enimmäismäärä on 300 neliötä, Mäkelä kertoo.

Jokaisen kiinteistön osalta pitää myös arvioida mahdollisen lisärakentamisen vaikutukset ympäristöön. Ranta-alueilla poikkeusluvan edellytyksenä on, etteivät rakennukset ja niiden käyttö aiheuta haittaa esimerkiksi vesistöille, maisemalle ja virkistyskäytölle eikä epätasa-arvoista tilannetta seudun maanomistajien välille.

 

Rakennukselta vaaditaan monenlaista

Vakituisen asunnon rakentamista koskevat erilaiset määräykset kuin kesäasuntoja. Kesäasunnon tulisikin suurelta osin vastata tasoltaan vakituista asuntoa, jotta muutos olisi mahdollinen. Tiukimmillaan – ja hankalimmillaan – säännökset ovat energia- ja jätevesiasioissa.

Iiro Mäkelä kuitenkin kertoi, että harkinta on aina tapauskohtaista ja perustuu kokonaisuuteen.

– Kiinnitämme huomioita muun muassa rakenteisiin, turvallisuuteen, esteettömyyteen ja kiinteistön sijaintiin. Rakennusajankohtaan ja sen aikaisiin määräyksiin ei voi vedota, vaan rakennuksen on vastattava nykyajan tasoa. Asunnon on myös oltava hyvien kulkuyhteyksien päässä, hän kertoi.

Uudemmat mökit ovat Mäkelän mukaan yleensä helpommin muutettavissa vakituisiksi asunnoiksi.

 

Asuinpaikkoja kaavoittamalla

Iiro Mäkelän alustusta kuunteli Mikkolan Navetalla noin kolmekymmentä henkilöä.

Iiro Mäkelä kannusti tilaisuudessa maanomistajia kaavoittamaan maa-alueitaan ja selvittämään näin vakituisten rakennuspaikkojensa määrää ja sijaintia. Kaavoittaminen kannattaa hänen mukaansa jo muutaman hehtaarin alalle.

– Kaavoituksessa katsotaan kokonaisuutta ja joissain tapauksissa kesämökkitontteja voidaan kaavamuutoksilla muuttaa vakituisten asuntojen rakennuspaikoiksi.

Mikäli kaavoituksella voidaan saada vakituisen asunnon rakennuspaikkoja, kannatta asian selvittämiseksi ottaa yhteys Pälkäneen kunnan kaavasuunnittelija Henna Koskiseen.

Mikäli kaavaa ei ole tai sitä ei ole mahdollista tehdä, kesämökin muuttamien vakituiseksi asunnoksi edellyttää poikkeuslupaa.

– Kuivan maan mökeille asiassa riittää viranhaltijan päätös, mutta ranta-alueilla tarvitaan rakennuslautakunnan myöntämä poikkeamislupa, Mäkelä kertoi.

Ranta-alue on liukuva käsite, jolle ei ole määritelty tarkkaa metrimäärää.

– Peltovaltaisilla alueilla ranta-alue saattaa olla pitkäkin, kun yleensä ajatellaan, että se on noin 200 metriä rantaviivasta.

 

Viranhaltija palvelee

Kesämökkien muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi kiinnosti kolmisenkymmentä kuulijaa. Aiheeseen liittyneet kysymykset vaihtelivat hirren paksuudesta siihen, onko vakituisessa asunnossa pakko asua koko ajan.

– Pakko ei ole asua, vaikka sehän muutoksen lähtökohtana tulisi olla. Vakituisuus koskee vain rakennuspaikan statusta, ei käyttöä, Iiro Mäkelä tähdensi.

Mäkelä rohkaisi varaamaan aikaa ja tulemaan kunnantalolle keskustelemaan asioista.

– Katsomme sitten yhdessä, minkälaisia edellytyksiä tai esteitä muutokselle on olemassa ja mikä olisi oikea tapa edetä asiassa, Mäkelä kannusti.

 

Iiro Mäkelän alustusta kuunteli Mikkolan Navetalla noin kolmekymmentä henkilöä.

Yhteinen intressi

Pälkäneellä on paljon vapaa-ajan asukkaita, jotka viettävät täällä suurimman osan ajastaan. Osalla olisi halua muuttaa kesäasuntonsa vakituiseksi asunnoksi, jolloin olisi mahdollista saada myös kuntalaisen täydet oikeudet ja velvollisuudet.

Kunta saisi näin lisää asukkaita ja verotuloja. Vaakakupissa on toki myös mahdollinen menojen kasvu. Siksi kunta ei toivo vakituisia asuntoja minne tahansa.

Kunnalla on vakituisia asukkaita kohtaan velvoitteita, joista asuntojen sijainnin kannalta keskeisimpiä ovat osallistuminen tienpidon kustannuksiin ja koulukyyditykset.

Vakituisen asukkaan statuksesta haaveilevan kannalta keskeisin palvelu on terveydenhoito. Tämä taas on jatkossa maakunnan asia.

Muuttotappioisille kylille uudet vakituiset asukkaat olisivat tervetulleita, sillä he toisivat tullessaan toivoa alueen palvelujen jatkumisesta. Monella muutosta haaveilevalla olisi myös paljon annettavaa paikallisille yhteisöille. Aktiivisia toimijoita ja kehittäjiä kun on harvoin tungokseksi asti.

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>