Ihan tavallinen joukkue

– En oikein pidä siitä ”erityis”-sanasta, ihan tavallisia tyyppejähän nämä ovat, Jussi Salminen tuumaa.

Kymmenisen vuotta sitten hän katseli, miten television Inhimillinen tekijä -ohjelmassa esiteltiin ennaltaehkäisevää sosiaalityötä osaltaan tekevää Icehearts-urheilujoukkuetta ja Salminen jäi miettimään, miten hienosta ideasta onkaan kyse.

Vuosia hän pyöritteli ideaa mielessään, mutta erään tuttavan perustettua samankaltaisen joukkueen Ouluun hän päätti tarttua härkää sarvista. Erityislasten ja nuorten jääkiekkoseura Kangasala Special Hockey näki päivänvalon viime syksynä.

”Sen kerran, kun olimme suunnitelleet harjoitukset, en muistanut mitä piti tehdä”, Matti Heinämäki informoi vaihtopenkkiä ennen kuin heittää kiekkoa peliin.

– Ajattelin josko Kangasalle saisi kokoon pari kentällistä… Mutta nyt meitä on 26, ja viimeksi eilen mukaan ilmoittautui taas uusi kaveri, Salminen kertoo.

Kantavana ajatuksena on tarjota matalan kynnyksen urheilutoimintaa lapsille ja nuorille, joiden syystä tai toisesta ei välttämättä muuten olisi helppoa ujuttautua tavalliseen seuratoimintaan. Ketään innokasta ei kuitenkaan ole haluttu jättää ulkopuolelle, vaan mukaan on kelpuutettu ihan kaikki halukkaat. Kausimaksu on vaatimaton 50 euroa.

– Ei meillä mitään diagnooseja ole keneltäkään kyselty. Jääkiekolla näyttää kuitenkin olevan hyvä vaikutus, Salminen hymähtää.

Kun hiljaisesta pukukopin nurkassa jurottavasta yksinäisestä kuoriutuu iloisesti jäällä kiitävä kavereiden arvostama joukkueen tukipilari, on tultu jo varsin pitkälle niistä ensimmäisistä harjoituksista, joissa harjoiteltiin varusteiden päälle pukemista – eivätkä kaikki tohtineet kokeilla edes sitä.

Kahdella kahta vastaan pelatessa maalitilanteita syntyy helposti. Torjuntatöissä Pyry Hillosalo.

 

Toiminta laajenee kesällä

Mitä erilaisimmista lähtökohdista tulevista pelaajista koostuva joukkue on hitsautunut yhteen hyvin, ja joukkueen sisäisessä viestiryhmässä on vilkasta. Kiusaamisen vastustaminen on ollut suuri teema joukkueessa, eikä pitkään erityislasten ja -nuorten kanssa työskennellyt Salminen ole epäröinyt levittää viestiä pukukoppia laajemmalle.

– Jotkin kovanaamat ovat kylillä vinoilleet muutamalle pelaajalle joukkueesta. Olen niille sitten soittanut perään, ja se on keskustelujen jälkeen loppunut, Salminen sanoo.

Joukkue harjoittelee kerran viikossa; pitkään harjoituspaikkana toimi Haanloukkaan erinomainen tekojää Pälkäneellä, mutta kevään korvalla jäällä on kaarreltu Kangasalan jäähallissa. Harjoitusten lisäksi joukkue on touhunnut paljon muutakin, kuten käynyt Tapparan vieraana Hakametsässä.

– Joka kuukausi meillä on aina jotain pientä ekstraa. Erityisen suosittuja ovat olleet päivät nuorisotiloilla, kun olemme tehneet ruokaa, valinneet maalimusiikkeja ja pelanneet konsoleilla.

Kauden päätavoite on toukokuussa Peurungassa pelattava turnaus, jossa SHK hyppää jäälle yhdessä Oulun ja Lappeenrannan joukkueiden kanssa.

– Sinne lähdetään puvut päällä, Salminen vakuuttaa.

Kyselyjä on tullut kauempaakin aina Torontoa myöten, mutta Peurungan-reissulla turnauselämä on kieltämättä kaikin puolin helpompi aloittaa.

Special Hockey Kangasalan toiminta ei jää talveen. Jatkossa seura aikoo ottaa ohjelmistoonsa niin sählyn kuin jalkapallonkin, ja tarkoitus on jakaa osallistujia isompien ja pienempien pelureiden ryhmiin. Vaikka kentällä viilettää tyttöjäkin, on Salmisen mukaan perusteilla myös kerho, jonka toiminta sopii paremmin myös niille tytöille, joita pallo tai kiekko ei vedä puoleensa.

Salminen on silminnähden tyytyväinen nuoren seuran toimintaan. Pelaajat viihtyvät, vanhemmat pääsevät vaihtamaan kokemuksia kaukalon laidalla, puolentusinaa vapaaehtoista valmentajaa pitää isonkin porukan näpeissään ja paikalliset yritykset ovat pyytämättä ojentaneet auttavan kätensä toiminnan avustamiseksi.

– Olen ihan sairaan hyvällä mielellä. Jos tämä on ollut pojille hienoa, niin on se sitä ollut itsellekin.

”Toronton” Jussi Salminen ja muu valmennuskunta pitävät jäällä sekä järjestystä että hyvää huolta kaikista pelaajista.