Vaalikone: Kuntalaiset suhtautuvat pakolaisiin, lähiruokaan ja subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen kriittisemmin kuin ehdokkaat

Ehdokkaat ja äänestäjät eri mieltä pakolaisista

Sydän-Hämeen Lehden vaalikoneessa pääsee vertailemaan, kuka kuntavaaliehdokkaista ajattelee eniten samalla tavalla itselle tärkeissä kysymyksissä.

Pälkäneen vaalikoneessa äänestäjien ja ehdokkaiden vastaukset jakautuvat lähes kaikissa kysymyksissä varsin samalla tavalla. Suurimmat erot näkyvät suhtautumisessa pakolaisiin.

Vaalikoneeseen vastanneet kuntalaiset suhtautuvat myös lähiruokaan ja subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen kriittisemmin kuin ehdokkaat. Rauniokirkon lasikattoon kuntalaiset olisivat valmiita satsaamaan enemmän kuin ehdokkaat.

 

Kunta onnistui pakolaiskriisissä

16 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista katsoo, ettei Pälkäneen pitäisi ottaa turvapaikanhakijoita.

Vaalikoneeseen vastanneista 42 prosenttia katsoo, ettei Pälkäneelle pitäisi enää ottaa pakolaisia.

Vaalikonevastaajista 42 prosenttia suhtautuu pakolaisten vastaanottamiseen kriittisesti, ehdokkaista vain 16 prosenttia. Kriittisimpiä ovat keskustan listan Jani Luukkonen ja Jukka Kittilä. Myönteisimmin pakolaisiin suhtautuvat vasemmistoliiton Vilho Nikkanen ja Riitta Mukkulainen.

Vaalikone kysyy, tulisiko kunnan tarjota lapsiperheille tyhjiä vuokra-asuntoja, kuten tehtiin toissa vuonna, kun pakolaiskriisi toi Suomeen suuret joukot turvapaikanhakijoita.

Vaalikonekysymyksiin vastanneista kuntalaisista viidesosa on vahvasti sitä mieltä, ettei Pälkäneen pitäisi enää ottaa pakolaisia. Ehdokkaista suuri osa suhtautui kysymykseen varovaisen myönteisesti ja katsoi kommenteissaan, että kunnan tulisi vastaavassa tilanteessa toimia samalla tavalla.

”Olen tyytyväinen siihen, miten Pälkäneellä oltiin mukana kantamassa yhteistä vastuuta, kun koko maata koskettava pakolaiskriisi vaati toimenpiteitä. Pälkäneelle erityisesti toivottiin ja myös saatiin lapsiperheitä, joille löytyi vapaana olleita asuntoja.”

Kritiikkiä kohdistetaan ennemminkin valtiovaltaan kuin kunnan toimintaan.

”Valtion tulee toimia niin, ettei vastaava hallitsematon tilanne enää pääse toistumaan.”

Kriitikot katsovat myös, että turvapaikanhakijoiden olisi helpompi kotoutua suuremmilla paikkakunnilla. Lisäksi toivottiin tulijoiden sopeuttamista ja työllistämistä entistä aktiivisemmin – pelkkä asunto ei riitä.

”Pakolaisille pitäisi olla mahdollista tarjota kaikenlaista työtä, mikä hyödyttää heitä ja meitä.”

”Olisiko kunnan aktiivisempi toiminta voinut mahdollistaa perheiden jäämisen Pälkäneelle koko turvapaikkaprosessin ajaksi, mikä olisi ollut heidän kannaltaan kohtuullista.”

Moni ehdokas kiittelee kuntaa, mutta myös tulijoita: etukäteen maalaillut pelot osoittautuivat turhiksi ja pakolaiset ystävällisiksi.

 

Lähiruoka tuo työtä lähelle

Vaalikonevastaajista 76 prosenttia panostaisi lähiruokaan.

94 prosenttia pälkäneläisehdokkaista olisi valmiita satsaamaan lähiruokaan.

Pilaantuneen brasilialaislihan tapaus on nostanut suomalaistuotannon ja lähiruoan arvostusta. Viimeinen elintarvikekohu syntyi vasta sen jälkeen, kun kuntavaaliehdokkaat olivat vastanneet vaalikoneeseen. Siitä huolimatta ehdokkaat olisivat äänestäjiä valmiimpia kasvattamaan päiväkotien, koulujen ja vanhainkotien ruokalaskua, jotta pälkäneläislapset ja vanhukset saisivat syödä lähiruokaa ja suomalaista lihaa. Ehdokkaista 94 prosenttia satsaisi lähiruokaan, äänestäjistä vain 76 prosenttia.

Lähiruokaa kannattavat ehdokkaat kritisoivat kysymyksenasettelua: he eivät usko, että lähiruoka kasvattaisi kunnan ruokalaskua merkittävästi, kun hankinnat osataan tehdä järkevästi. Lisäksi ehdokkaat muistuttavat, että lähiruoka työllistää kotikylällä.

Kommenteissa kiitellään, että kunta hankkii nykyisinkin suuren osan raaka-aineista läheltä.

”Pälkäneen kunnan ruokahuolto käsittää viisi valmistuskeittiötä, joissa valmistetaan itse tälläkin hetkellä laadukasta ruokaa kotimaisista raaka-aineista, ja ainakin peruna ja juurekset on perinteisesti hankittu omalta kylältä.”

Ehdokkaat korostavat ruuan terveellisyyttä ja nuorena opittavia ruokailutottumuksia.

”Kun lapsi oppii syömään oikein, se näkyy keski-ikäisen terveydessä.”

 

Perhe tietää lasten hoitotarpeet

Kuntalaiset suhtautuvat subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen kriittisemmin kuin ehdokkaat.

Enemmistö ehdokkaista on subjektiivisen päivähoito-oikeuden kannalla.

40 prosenttia ehdokkaista ja 66 prosenttia vaalikoneen vastaajista katsoo, ettei kunnan tarvitse tarjota lapselle hoitopaikkaa, jos toinen vanhemmista on kotona. Ehdokkaat katsovat kommenteissaan, ettei lapsen etu välttämättä vaadi subjektiivista päivähoito-oikeutta, vaan lapselle voidaan tarjota virikkeitä ja sosiaalisia kontakteja esimerkiksi kerhotoiminnan avulla.

Monet ehdokkaat ymmärtävät, että perheellä voi olla omat syynsä, joiden vuoksi hoitoa tarvitaan, vaikka toinen vanhemmista olisi kotona.

”En voi tietää muiden perheiden tilanteita. Jos kotona oleva vanhempi haluaa viedä lapsen hoitoon, on hänellä siihen varmasti syy, eikä se kuulu muille. Olisi hirveää, jos näitä syitä pitäisi perustella jollekin ulkopuoliselle, viralliselle taholle. Näissä tilanteissa voi hoitopäivä olla lapsen etu.”

”Moralisointi voi johtaa huonoihin päätöksiin. Perhe tietää itse parhaiten jaksamis- ja mielenterveysongelmat, eikä lapsen hoitoon saamiseksi pitäisi joutua ensin julistautumaan ’sosiaalitapaukseksi’ hallinnollisen tutkintaprosessin kautta.”

 

Lasikaton rahoitus ei kuulu kunnalle

Kuntalaiset ovat ehdokkaita innostuneempia satsaamaan rauniokirkon lasikattoon.

78 prosenttia ehdokkaista katsoo, ettei kunnan pidä osallistua kovin suurella osuudella rauniokirkon lasikattohankkeeseen. Ehdokasta etsivistä vaalikonevastaajista kaksi kolmasosaa suhtautuu kunnan lasikattosatsaukseen kriittisesti.

Osa ehdokkaista kommentoi vastustavansa koko lasikattoa, ja lasikaton kannattajista moni katsoo, että rahat hankkeeseen pitää saada esimerkiksi EU:lta, museovirastolta ja yksityisiltä rahoittajilta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>