Kuntavaalit kaartuvat loppusuoralle. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla valinnoilla on erilainen merkitys. Helsingissä valtuusto valitsee pormestarin ja neljä apulaispormestaria ja vedotaan näin demokratian lisääntymiseen. Espoossa ja Vantaalla jatketaan entiseen malliin ja vedotaan demokratian tuottamaan onneen. Kaikissa kolmessa suurkaupungissa ollaan kuitenkin väärässä.
Helsingissä on päätetty, että sen puolueen ehdokas, joka saa eniten valtuustopaikkoja, valitaan pormestariksi. Lehdistö on niellyt tämän päätöksen mukisematta. Kuka on siis päättänyt? Nykyisen kaupunginhallituksen vai kaupunginvaltuuston kellokkaatko? Kyllä. Vaan kuka voi vakuuttaa, että nämä tuon päätöksen tekijät ovat enää äänivaltaisia vaalien jälkeen?
Kun nykyistä kaupunginjohtajaa Jussi Pajusta valittiin, sama taktiikka oli käytössä. Kolmen suurimman puolueen piirien puheenjohtajat tekivät ja teettivät valinnan juuri ennen vaaleja. Tuo valinta on osoittautunut oikeaksi, mutta kukaan ei takaa, että seuraavassa suhmuroinnissa käy samoin.
Kaupunginjohtajiksi kelpasi aikanaan pientenkin puolueiden ehdokas, kuten Edistyspuolueen Eero Rydman ja Vapaamielisten liiton Teuvo Aura. Puolueen pienuus ei heikentänyt ehdokkaiden henkilökohtaista suuruutta. Valtiotieteen tohtori Raimo Ilaskivi oli Kokoomuksen eli suurimman puolueen kiistaton ehdokas, jolle kuului myös kaupunginhallituksen johtaminen. Ilaskivi oli niin hallitseva hahmo myös suurimman liikepankin SYP:n hallintoneuvoston puheenjohtajana, että hänen seuraajaltaan vietiin osa vallasta. Diplomi-insinööri Kari Rahkamo ei siitä piitannut ja hän käytti valtaa loikkien ahkerasti virkamiesten työmailla pitäen näin kaupungin asiat hallinnassaan.
Pormestarimallia pidetään Tampereen ja Pirkkalan innoittamana uutena ja suurena keksintönä. Tosiasiassa malli tuotiin Pohjoismaihin Saksasta 1300-luvulla. Saksassa se on voimassa edelleenkin ja sen avulla varmistetaan, ettei valta vaihdu vaaleissa. Heti ensi metreistä nähdään Helsingissäkin, että tämän vallan kaappaava kvintetti alkaa varmistella uudelleen valintaansa heti ensimmäisenä arkipäivänä. Espoon ja Vantaan ei ole syytä seurata Helsingin esimerkkiä, mikäli tavoitellaan demokratiaa. Hallituksella ja valtuustolla on oma roolinsa, mutta ne ovat usein pelkkiä kumileimasimia. Tärkeimmät päätökset tehdään poliittisesti tasapuolisissa lautakunnissa, joissa myös virkamiehet saavat esittää mielipiteitään.
Helsingissä poistuvat lautakunnat ja voi kuvitella, että kun joku kolmikosta Tuula Haatainen (sd) – Anni Sinnemäki (vihr) – Jan Vapaavuori (kok) nousee pormestariksi, kahdesta muusta tulee apulaispormestari, ja ryhmää täydennetään linjalla vas – rkp. Jos näin käy, missä kohtaa Helsingissä tarvitaan vaaleja?
Sydän-Hämeessä kaikki on toisin. Sairaat ja vanhukset voidaan jättää maakunnan, valtion ja pätevien yksityisten palvelijoiden huomaan. Huomaan.
Martti Huhtamäki
