Kolmenkymmenen vuoden iän saavuttanut kirkkovene Aallotar on hoitavien käsien tarpeessa. Kukkiajärven pitkää ja ansiokasta kirkkoveneiden eli kirkkosoutujen jatkumoa edustava paatti on kirkkoveneeksi tuskin vielä edes keski-ikäinen, mutta puuvene kaipaa aika-ajoin perusteellisemman kunnostuksen pysyäkseen käyttökuntoisena sukupolvelta toiselle.
Aallotar aiotaan laittaa priimakuntoon parin seuraavan vuoden aikana. Projektin puuhanaisiksi ovat ilmoittautuneet Pirkko Syrjänen ja Pia Rämö.
Aallotarta ryhdyttiin hankkimaan 1980-luvun puolivälissä Puutikkalan kylälle korvaamaan Ahti-venettä, joka lähes 100-vuotiaana alkoi olla hengenvaarallisessa kunnossa. Puutikkala on Kukkian kylistä se, jossa kirkkoveneperinne on elänyt kaikkein vahvimpana jo vuosisatoja. Parhaimmillaan kylästä lähti kesäisin kolmekin venelastia sanankuulijoita kohti Luopioisten kirkkoa ja Puutikkalan vanhin tunnettu kirkkovene Wellamo on museoituna Helsingissä Seurasaaren ulkomuseossa.
Aallottaren hankinta käynnisti aikoinaan melkoisen kansanliikkeen. Saatiin lahjoituksina puutavaraa, josta sahattiin talkoilla tarpeet veneen ja talaan rakentamiseen. Kerättiin rahaa ja myytiin airoja halukkaille ostajille.
Vene tulikin rakennetuksi venemestari Jouko Kiurun johdolla, mutta Puutikkalan kirkkovenettä siitä ei tullut, vaan värikkäiden vaiheiden jälkeen veneen kotisatamaksi muodostui Kuohijoki. Aallotar on edelleenkin säilytyksessä Kuohijoella Tervaniemen tilan rannassa. Puutikkalalaiset rakensivat myöhemmin kylälleen Ahti II:n vanhan Ahdin korvaajaksi.
Kunnostamalla uuden veroiseksi
–Ajan hammas on alkanut nakertaa Aallotarta, eikä kunnostusta ole syytä lykätä tuonnemmaksi, jos veneestä aikoo vielä saada kelvollisen, määrittelee Syrjänen veneen nykytilan.
Myös Luopioisten Lions Club on herännyt kantamaan huolta Aallottaresta. Leijonat ovat tutkituttaneet veneen asiantuntijalla ja saaneet siitä pitkän vikalistan.
Vene on selvityksen mukaan täysin kunnostuskelpoinen, mutta vaatii muun muassa pehmenneiden partaiden uusimista, laitojen, kaarien, pohjarallien ja penkkien korjausta, uuden pintakäsittelyn, köliraudan ja airot.
Suurin osa työstä on vaativaa puusepän hommaa.
–Jotain voidaan tehdä talkoillakin, mutta työhön on palkattava ammattilainen, joten projekti vaatii myös rahaa. Korjaukseen ollaan hakemassa hankerahoitusta Pirkan Helmeltä, Rämö kertoo.
Aallottarelle on luvassa myös uusi kotisatama Kuohijoen venerannasta. Sinne aiotaan rakentaa upouusi talas veneen suojaksi. Paikka on sovelias paitsi vesille lähtemiseen, myös veneen kuljettamiseen tarvittaessa muidenkin vesien ääreen.
Kunnostushankkeen omarahoitusta on tarkoitus kattaa airojen myynnillä, kuten aikoinaan venettä rakennettaessakin tehtiin. Syrjänen ja Rämö ovat jututtaneet vanhojen airojen omistajatahot, joista liki puolet on halukkaita jatkamaan. Joka toiselle airolle on siis omistaja hakusessa.
–Ryhdymme nyt etsimään uusia omistajia vapautuneille airoille. Airon voi omistaa yksityinen henkilö, perhekunta tai suku, mutta yhtä hyvin myös yhdistys, yritys tai mikä tahansa yhteisö, sanoo Syrjänen.
–Airon omistajalla on itseoikeutettu paikka veneessä Kirkastussunnuntain kirkkosoudussa, mutta muitakin etuja omistajille on kehitteillä. Ne voisivat olla vaikkapa ilmaisia souturetkiä tai edullisempia vuokraushintoja, Rämö tuumii.
Huollettu Aallotar on tarkoitus saada vesille vuoden 2018 aikana.
Airon omistuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Pia Rämöön sähköpostilla ramo.pia@gmail.com
