Suomi kylmässä sodassa: Pertti Salminen toimi asiantuntijana, kun kylmän sodan vaiheet koottiin laajaksi nettisivustoksi

Historian avulla ei kannata ennustaa tulevaa

Suomi kylmässä sodassa -sivusto on runsaasti kuvitettu. Mukana on myös karttoja ja videoita.

Suomen kaikille kouluille jaettiin vuonna 2006 kylmän sodan vaiheista kertoa CD-romppu. Laajan tietopaketin kokosi Kadettikunta Opetushallituksen sekä Historian ja Yhteiskuntaopin opettajien liiton tilauksesta.

– Ajatuksena oli, että kaikki oppilaat alakoululaisista yliopisto-opiskelijoihin voisivat syventyä materiaaliin omalla tasollaan, ohjausryhmään kuulunut Pertti Salminen kertoo.

Viimeiset puoli vuotta Kyynäröllä asustava eläkeläiskenraali on päivittänyt materiaalia yhdessä pääkirjoittajana toimineen Pekka Visurin kanssa. Lauantaina jättiurakka julkaistiin uudessa muodossa, laajana nettisivustona.

Osoitteesta kylmasota.fi löytyvä tietopaketti perustuu kymmenen vuoden takaiseen romppuun. Mukana on myös valtavasti uutta materiaalia, jota tutkijat ovat saaneet vähitellen avautuvista arkistoista.

Asiantuntijana toiminut Pertti Salminen on lukenut läpi joka sanan ja katsonut kaikki kuvat.

– Olen muuttanut sen mitä tiedän ja tehnyt omia lisäyksiä. Jonkin verran olen myös kirjoittanut tekstejä. Viimeiset radiopropagandaa koskevat täydennykset tein vasta julkaisun alla.

Sivustolla saa kylmän sodan vaiheista nopeasti yleiskuvan, mutta halutessaan teksteihin, kuviin ja videoihin voi uppoutua päiväkausiksi. Reilulta tuhannelta sivulta löytyy myös karttoja, lehtileikkeitä ja valtava määrä filmimateriaalia.

 

Ydinaseet palanneet puheisiin

Pertti Salminen on kysytty turvallisuusasiantuntija. Eläkeläiskenraali kuuluu työryhmään, joka valmistelee syksyksi suurta valmiusharjoitusta.

Toisen maailmansodan jälkeen alkanut kylmän sodan aika jakoi maailman kahtia. Neuvostoliiton johtama itä ja Naton yhdistämä länsi ajautuivat kilpavarusteluun.

Polttopisteessä oli Eurooppa, jonka kylmä sota jakoi kahteen leiriin. Itää mielistelevästä suomettumisesta syytetty Suomi tasapainoili niiden välissä Urho Kekkosen johdolla. Kylmän sodan aikaan maan ulkopolitiikka ja maanpuolustus liittyivät vahvasti yhteen.

Kylmän sodan aika päättyi Neuvostoliiton romahdukseen. Sen jälkeen näytti siltä, että demokratiaa ja vapautta janoavat kansalaiset kaatavat diktatuurit idässä ja arabimaissa. Mutta nyt itä ja länsi ajavat taas konkreettisesti asemiin Euroopassa ja arabimaissa riehuu sekava sota. Puheisiin on palannut jopa ydinaseilla uhkailu.

– Kylmän sodan jälkeinen auvoisa aika päättyi vuonna 2008, kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan, Pertti Salminen sanoo.

Sen jälkeen Venäjä on laajentanut etupiiriään muillakin suunnilla. Krimin valtauksen ja hybridioperaatioiden jälkeen Venäjä osoitti Syyriassa palanneensa peluriksi, joka on otettava huomioon.

 

Nykymaailmassa Kiina on iso peluri

Vaikka maailma jakautuu parhaillaan samaan tapaan kuin kylmän sodan aikaan, Pertti Salminen ei hakisi historiasta oppia tämän päivän ratkaisuihin.

– Menneisyyden tunteminen auttaa näkemään syyt ja seuraussuhteet, mutta ei sen perusteella voi ennustaa, mitä on edessä.

Kylmän sodan aikaan länsi ja Neuvostoliitto käyttivät Kiinaa pelikorttina. Nykymaailmassa Kiina on iso peluri.

– Se pyrkii laajentumaan myös Etelä-Kiinan merialueilla keinoilla, joihin muiden on hankala puuttua. Osapuolet ovat taloudellisesti niin riippuvaisia toisistaan, että skismoja pyritään välttämään, Salminen sanoo.

Suomi kylmässä sodassa -sivuston koonnut Kadettikunta on upseerikoulutuksen saaneiden aatteellinen järjestö, joka vaalii maanpuolustustahtoa. Sivuston graafisesti näyttävä ulkoasu on teknisestä toteutuksesta vastanneen Aarno Unkilan käsialaa.

 

Asiantuntijalla riittää kysyntää

Kuntavaaleissa ehdolla olevaa Pertti Salmista on kosiskeltu myös maakuntavaaliehdokkaaksi.

Pertti Salmisen ei aio vielä kylmän sodan tietopaketin valmistuttuakaan vetäytyä viettämään leppoisia eläkepäiviä. Eläkeläiskenraalista on tullut laajasti hyödynnetty turvallisuusasiantuntija.

Kriisitilanteiden varalle valmistaudutaan valmiusharjoituksissa, jotka tiivistävät ja testaavat eri viranomaisten yhteistyötä. Parhaillaan Salminen on mukana ohjaus- ja suunnitteluryhmissä valmistelemassa ensi syksyksi aluehallintovirastojen, viranomaisten, kuntien, kirkon ja vapaaehtoisjärjestöjen suurta valmiusharjoitusta. Hän toimi myös asiantuntijana, kun aluehallintovirasto antoi lausuntonsa yhteiskunnan uudistetun turvallisuusstrategian luonnoksesta.

– Hallintoremonteissa mietitään usein vain, miten eri organisaatiot pystyvät toimimaan normaaliolojen häiriöissä. Sodan uhkan tai sotatilan kaltaisia poikkeusoloja pohditaan vähemmän. Järjestelmien on oltava hyvät, jotta jokainen viranomainen ja toimija pystyy jatkamaan toimintaansa myös poikkeusoloissa.

Salminen on ehdolla myös sunnuntaisissa kuntavaaleissa.

– Yhteen toritapahtumaan olen ehtinyt mukaan, mutta muuten vaalityö on jäänyt vähiin. Olen laskenut arkeni niin, että viimeistään marraskuisen valmiusharjoituksen jälkeen minulla vapautuu paremmin aikaa.

Aluehallinto- ja sote-asioihinkin perehtynyttä kenraalia on kosiskeltu mukaan myös ensivuotisiin maakuntavaaleihin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?