– Rajoitteet ovat tavallaan aika suuret, eli ei kaavoituksessa pääse Suomessa ihan kauhean vapaasti säveltämään, Pälkäneen kunnan kaavasuunnittelija Henna Koskinen tuumaa.
Kaavoitustyötä ohjaavat merkittävästi esimerkiksi alueella vastaan tulevat arkeologiset löydöt ja luontoarvot, ja omia reunaehtojaan sanelee myös esimerkiksi juuri valmistunut maakuntakaava.
Monista reunaehdoista huolimatta kaavoituksessa jää tilaa luoville ratkaisuille. Esimerkiksi Lastenlinnan Satumetsän kaavassa tavoite luontoarvojen huomioimisesta on Koskisen mukaan muutakin kuin silkkaa sanahelinää.
– Kävimme siellä kävelemässä kunnanjohtajan kanssa juuri eilen. Päämääränä kaavoitushankkeissa eivät ole vain rakennukset ja mahdollisimman täyteen rakentaminen vaan kokonaisuus, myös virkistysalueet. Hankkeet pitää suhteuttaa siihen kuntaan, jossa kaavoitetaan. Pälkäneellä ollaan kuitenkin maaseutupitäjässä ja tilaa on eri tavalla kuin esimerkiksi Tampereella.
Isoja ja pieniä, uusia ja aloitettuja
Alussa Koskisen työ on ollut lähinnä jo käynnissä olleiden hankkeiden eteenpäin viemistä. Toisin kuin voisi kuvitella, ne ovat oikeastaan työläämpiä kuin vasta aluillaan olevat projektit. Pitkien prosessien haltuunotto ja eteenpäin viemisen hahmottaminen vievät aikaa, kun ei vielä tiedä, mitä missäkin kaavatyössä on jo tehty tai seuraavaksi tekeillä.
– Mukavampi on päästä mukaan heti alusta lähtien, Henna Koskinen myöntää.
Vaikka perehtymistä onkin ollut jonkin verran, ei helmikuussa Pälkäneellä aloittaneen kaavasuunnittelijan tarvinnut hypätä täysin outoihin ympyröihin. Koskinen oli jo viime vuonna toiminut Pälkäneellä kaavoituksen kiireapuna ja sittemmin myös edeltäjänsä Marja Kuisman sijaisena.
– Pääsin aika hyvin sisälle asioihin viime vuonna, ja piirit ovat muutenkin aika pienet ja kuviot sitä kautta tuttuja.
Nyt käynnistymäisillään olevat kaavoitushankkeet Koskinen saa otettua hyppysiinsä heti alusta asti. Tällaisia ovat esimerkiksi Lastenlinnan asuinalueen kaava, Pälkänevedentien risteykseen tuleva yritysalue ja sahan alueen kehittäminen. Lisäksi työpöydällä on paljon yksityisiä ranta-asemakaavahankkeita ja pienempiä asemakaavahankkeita.
Itsenäistä ja herkkää työtä
Miljöösuunnittelijaksi aikoinaan valmistunut Koskinen on työskennellyt aiemmin niin yksityisellä ja kunnallisella puolella kuin yrittäjänäkin. Hän pitää työssään juuri siitä, että työtä tehdään itsenäisesti ja yrittäjämäisellä otteella.
– Toisaalta työnkuva on hirvittävän laaja, ja välillä joutuu venymään itselle ennestään vähän vieraille alueille. Kaavoitus on myös herkkä ala, ja tässä pitää olla ihmissuhdetaitoja sekä kykyä osata asettua toisen ihmisen asemaan. Oma rauha ja raja ovat ihmisille tärkeitä asioita, Koskinen tietää.
Sillä, että pitää kaikkia lankoja käsissään, on toki varjopuolensa. Töitä on paljon, eikä niitä juuri voi jakaa muille.
Maatilalla Padasjoella miehensä kanssa asuva Koskinen rentoutuu hevosten parissa. Urheiluun jalostetut ratsut vaativat paljon ratsastusta pysyäkseen fyysisesti ja henkisesti vireessä, mutta Koskiselle se sopii.
– Kun hevosen selkään nousee, ei siinä työasioita juuri pysty miettimään.
