Räväkkää rokkia ja hurttia huumoria

Karilla (Minna Rask) ja Eevillä (Susanna Folabi) riittää ihmeteltävää, kun Loton täyspotti osuu kohdalle.

Susanna Folabilla on edessään teatterintäyteinen huhtikuu, sillä harrastelijanäyttelijää nähdään runsaasti lavalla, kun Valkeakoski-opiston Kangasalan toimipisteen teatteriryhmän kevään näytökset pyörähtävät käyntiin.

– Esitämme Anna-Leena Härkösen romaaniin perustuvan Kaikki oikein -näytelmän. Näyttelen pääosan eli Eevin roolin ja olen todella paljon lavalla – tekstiä riittää. Tämä on toki hyvä asia ja hieno haaste, Folabi miettii.

Teatteriryhmän viime kevään Armi-näytelmässä Folabi esitti useita pikkurooleja ja kuhina lavan takana oli melkoinen, kun hän vaihtoi tiiviisti esiintymisasusta toiseen.

– Sinänsä tänä vuonna on rauhallisempaa, kun minulla on vain yksi rooli. Oikein mukavaa ja kivaa esityksen työstäminen on kuitenkin tänäkin vuonna ollut, Folabi toteaa.

Ohjaaja Tero-Matias Junnila lupaa, että opiston ryhmän eli Teatteri Peilikuvan versio tragikoomisesta näytelmästä on räiskyvä ja humoristinen.

– Mielenkiintoista tarinaa siivittävät rock-henkisyys ja musiikki, Junnila kertoo.

Teemana raha

Härkösen Kaikki oikein -romaani ja myös Teatteri Peilikuvan sen pohjalta tekemä näytelmä piirtävät kuvaa rahan merkityksestä yhteiskunnassa ja yksilön elämässä. Miten ihminen käyttäytyy, kun rahaa ei ole? Entä, kun sitä on yhtäkkiä yltäkylläisesti?

– On sitä itsekin tullut mietittyä viime aikoina rahan merkitystä. Onhan Suomi lottoajien luvattu kansa, ja keski-ikäisillä on edelleen muistissa edellisen sukupolven säästämisvimma. Kun rahaa on paljon, kanssaihmisille voi iskeä kateuskin päälle, Folabi pohtii.

– Rahan paljous tai sen puute voivat jopa nostaa esiin menneisyyden traumoja, ohjaaja Junnila täydentää.

Tero-Matias Junnila ohjaa joukkojaan ensimmäisessä läpimenossa. Ensi-ilta on edessä perjantaina.

Prosessi alkuun syksyllä

Folabi on ollut mukana Peilikuvassa nyt kolmen vuoden ajan. Nuoruusvuosien harrastukseen löytyi kipinä uudelleen, kun opiskelut olivat ohitse ja lapsetkin kasvatettu riittävän isoiksi. Yläkoulussa koulunkäynninohjaajana työskentelevä Folabi miettii, että teatteri tarjoaa hyvää vastapainoa hektiseen työhön.

– Parasta näyttelemisessä on itsensä haastaminen ja erilaisiin tilanteisiin heittäytyminen. Joka vuosi myös porukan ryhmäytyminen ja yhteen kasvaminen on yhtä kiehtovaa. Näytelmän saaminen esityskuntoon on aina mielenkiintoinen prosessi, ja koko ryhmän kehittymistä on hienoa seurata, Folabi sanoo.

Teatteri Peilikuvan kevään näytelmän työstäminen aloitetaan jo syksyllä. Tämänvuotisen näytelmän Junnila päätti jo hyvissä ajoin luettuaan Härkösen kirjan.

– Teksti oli hauska ja jäi heti mieleeni, Junnila perustelee.