Pian päättyvälle valtuustokaudelle valituista valtuutetuista koko maassa oli miehiä noin 64 prosenttia, työelämän ulkopuolella olevia noin 20 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisia noin 0,5 prosenttia. Mitä miettii ehdokkaaksi lähtemisestä, kunnallispolitiikasta tai valtuuston ihannekokoonpanosta ehdokas, joka ei ole aiemmin Kangasalan valtuustossa istunut?
Sydän-Hämeen Lehti jututti yhtä uutta pyrkijää jokaisesta valtuustoryhmästä Kangasalla.
”Kunnan jokainen kolkka olisi hyvä olla edustettuna”
Viime kunnallisvaaleissa valituiksi tulleista 51 valtuutetusta puolentusinaa nousi valtuustoon ”itäiseltä Kangasalta” – Sahalahdelta ja Kuhmalahdelta. Sahalahtelainen Mikko Lehtonen (sd) arvioi, että entisiltä kuntaliitosalueilta valtuustoon pääseminen ei ole ehdokkaille helppoa – etenkään, jos äänestysaktiivisuus jää matalaksi.
– Oman kylän edustajaahan sieltä usein katsotaan, ja siksi vaikkapa Kuhmalahtea pidetään todella vaikeana paikkana päästä läpi. Jos asukaspohjaa miettii, niin Sahalahdestakin on kymmenen ehdokasta, joiden kesken äänet jakautuvat, Lehtonen huomauttaa.
Hän näkee erittäin tärkeänä, että valtuustossa olisi edustajia mahdollisimman paljon kunnan eri kolkista – niin idästä ja lännestä kuin pohjoisesta ja etelästäkin.
– Ettei koskaan kävisi niin, että jokin alue unohdetaan täysin.
Lehtonen tietää, ettei yhden tai kahden valtuutetun voimin toki käännetä koko valtuuston näkemystä, mutta eri kunnanosien näkemykset ja mielipiteet saataisiin kuitenkin paremmin julki.
Esimerkiksi Lahdenkulman koulun lakkauttamisessa ruokatehtaan työntekijää harmitti se, että samalla vesitettiin taannoin alueella tehdyt ponnistelut lapsiperheiden houkuttelemiseksi.
– Ylipäätään kunnassa on menty mielestäni huonoon suuntaan lasten ja nuorten asioiden kanssa. Ryhmäkoot ja luokat kasvavat liian suuriksi, eikä siinä tarvita kuin muutama häiriötekijä luokkaan, niin kaikki kärsivät, Lehtonen kertoo ehdokkaaksi lähtemisensä taustoista.
Hän myös näkisi kunnassa nykyistä enemmän lasten ja nuorten käytettävissä olevia harrastus- ja liikuntapaikkoja.
Lasten ja nuorten asioiden lisäksi hän toivoo kunnassa hyödynnettävän nykyistäkin enemmän kotimaista ja vieläpä lähiruokaa.
– Uskon, että sillä saataisiin veromerkkejä jäämään enemmän tännekin.
Vaalikoneen lisälehti
* Kangasalan on irrotettava itsensä tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy:stä ja vastustettava hanketta loppuun saakka.
Kyllä.
En ihan syvällisesti ole hankkeeseen perehtynyt, mutta käsittääkseni se ei tee luonnolle kovinkaan hyvää ja pitkässä juoksussa epävarma ratkaisu tuskin on toimiva.
* Kuntaliitos ei ole ajankohtainen minkään naapurikunnan kanssa.
Samaa mieltä.
Kunta on jo nyt levinnyt niin laajalle, että suurempana se olisi vielä hankalampi hallita. En näe ajankohtaisena nyt enkä tulevaisuudessa.
* Terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn on turha satsata Kangasalla lakisääteistä enemmän, koska siitä kertyvä säästö ohjautuu jatkossa kunnan sijaan maakunnalle.
Eri mieltä.
Mielestäni niihin kannattaa joka tapauksessa satsata, esimerkiksi liikuntapaikkoja rakentamalla. Loppujen lopuksi veronmaksaja on se, joka maksaa, hoiti sen palvelun mikä maakunta hyvänsä. Jos tällä saadaan jotakin ehkäistyä, on se mielestäni meille päin.
* Missä määrin arvioit omien vastaustesi edustavan myös puolueesi muiden ehdokkaiden linjaa?
Uskoisin, että aika lailla puolivälissä mielipiteineni olen. Hajontaa totta kai aina tulee ”Kyllä”- ja ”Ei”-vastauksissa.
”Alle kolmekymppiset pitäisi saada liikkeelle”
Kunnallisvaaliehdokkaiden keski-ikä Kangasalla on tänä keväänä 49 vuotta, ja 27-vuotias Miikka Rajala (ps) on huomannut kuuluvansa hieman yllättäen ehdokkaiden joukossa miltei nuoriso-osastoon. Vaikuttaminen valtuustotasolla ei näytä vetävän nuoria erityisemmin puoleensa; yli 200 ehdokkaasta vain 16 on alle 30-vuotiaita.
– Olen miettinyt sitä kyllä itsekin. Ehkä kunnallispolitiikka sitten ei kiinnosta niin paljon, vaikka toki on niitäkin, jotka ovat kiinnostuneita. Kunnallispolitiikassa on ehkä jääty jollakin tavalla vähän vanhoillisiksi. Nuorta verta ja uusia näkemyksiä mielestäni tarvitaan, sahalahtelainen Rajala tuumaa.
Hän ei usko, että nuoret ehdokkaat lähtisivät innokkaammin kunnallispolitiikkaan sen myötä, että Kangasalan kunta on muuttumassa kaupungiksi ensi vuonna. Päätös kaupungiksi ryhtymisestä oli kuitenkin Rajalalle itselleen se viimeinen tekijä, joka sai hänet lähtemään ehdolle.
– Olen sitä vastaan. En näe sen tuovan meille mitään lisää, ja ennen kaikkea asukkaiden kantaa ei ole kysytty millään tavalla. Pelkään, että sen myötä kulut vain nousevat – eivät heti, mutta tulevaisuudessa.
Saarioisilla työskentelevää kylmäkoneasentajaa kysyttiin ehdokkaaksi jo edellisvaalien alla, mutta tuolloin hän ei tohtinut lähteä mukaan. Oman kunnan asiat saivat kuitenkin nyt rohkaistumaan ja hakemaan vaikuttamismahdollisuuksia asioiden surkuttelun sijaan.
– Meille on tehty isoa museoinvestointia ja Kangasala-talo-hanketta ja muutettu kuntaa kaupungiksi, kun itse laittaisin liikuntapaikat kuntoon ja veisin loppuun keskeneräisen kevyen liikenteen väylän Pelisalmelta Huutijärvelle. Ajattelin, että valtuutettuna voin saada itsekin sanoa mielipiteeni paremmin kuuluville, vaikka yksin en voikaan asioista päättää.
Vaalikoneen lisälehti
* Kangasalan on irrotettava itsensä tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy:stä ja vastustettava hanketta loppuun saakka.
Kyllä.
Sopimuspapereita en ole päässyt lukemaan, joten kannan ottaminen on hieman hankalaa. Onhan se kuitenkin aika naurettavaa, että juristit ja muut rämpivät metsässä paikkoja tutkimassa ja veronmaksajien rahaa palaa hankkeeseen paljon samalla, kun uusitaan vesijärjestelmiä. Mielestäni koko hankkeen voisi kuopata, mutta vaikeaahan se on, kun nimet ovat paperissa.
* Kuntaliitos ei ole ajankohtainen minkään naapurikunnan kanssa.
Samaa mieltä.
En näe liitoksia mitenkään järkevänä toimintana, vaan nyt tarvitsisi saada omaa kuntaa nousuun. Kangasala on jo muutenkin laaja kunta, aina Vehkajärvelle saakka.
* Terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn on turha satsata Kangasalla lakisääteistä enemmän, koska siitä kertyvä säästö ohjautuu jatkossa kunnan sijaan maakunnalle.
Eri mieltä.
Minimiä vähän enemmän voisi satsata, jotta terveyspalveluista voitaisiin pitää paremmin kiinni. Tämä on paha kysymys.
* Missä määrin arvioit omien vastaustesi edustavan myös puolueesi muiden ehdokkaiden linjaa?
Uskon, että aika vahvasti ovat samaa mieltä.
”Ei ole väliä, kuka menestyksen tuo”
Valtuutettu käytti vuonna 2015 luottamustehtäviensä hoitoon keskimäärin noin 8,5 tuntia viikossa.
– Moni varmasti miettii itseni tavoin, olisiko tämä nyt se hetki ja onko minulla siihen aikaa. Kysymys onkin, milloin se aika sitten olisi, jos ei nyt, tuumaa ruutanalainen Pasi Hakkio (vihr).
Elokuvatuottajana työskentelevä Hakkio ehti miettiä jo jonkin aikaa yhteiskunnallista vaikuttamista, mutta pitkin Suomea ja Eurooppaa suuntautunut työ ei antanut mahdollisuutta sitoutua yhden paikkakunnan asioihin ennen kuin nyt.
”Uusi kuntalainen” ja valtuustossa pitkään istunut tai paikkakunnalla koko ikänsä asunut lähtevät vääjäämättä vaalitaistoon erilaisista asetelmista. Toisaalta uusi tulokas pääsee aina aloittamaan puhtaalta pöydältä siinä missä jo istuvan valtuutetun kertynyt ”syntilista” voi oleellisesti vaikeuttaa uudelleenläpimenoa.
– Ei uudella asukkaalla tietenkään ole sellaista käsitystä paikallisista asioista kuin koko elämänsä paikkakunnalla asuneella, mutta voiko muualta tullut tuoda jotakin uutta näkökulmaa? Samat kysymyksethän periaatteessa askarruttavat ympäri Suomea ja se, millaiset paikalliset nuorisotilat ovat, selviää kun käy katsomassa.
Kun Hakkio oli löytänyt puolisentoista vuotta sitten ensin kodin Kangasalta – Tampereen ja lapsuuden kotikunnan Oriveden välimaastosta – ja sittemmin aikaa kotikunnan asioiden seuraamiseen, hän teki hämmentävän havainnon.
– Aina lähdetään liikkeelle negatiivisen kautta, mutta asiat ovatkin täällä oikeastaan tosi hyvin, lähiliikuntapaikkojen ja kulttuurin puolesta liputtava Hakkio sanoo.
Esimerkiksi uimahalli, pääkirjasto ja kovan porun saattelemana tullut Kangasala-talo ovat jo toteutuneina tekijöitä, joiden päälle kunnan on syytä rakentaa jatkossa. Hakkio – joka helsinkiläisen firman leivissä työskentelee vain kahtena päivänä viikossa Helsingissä – haluaa kunnalta jatkossa myös rohkeutta nähdä ja kokeilla, mitä tulevaisuuden työskentely on – ja missä sitä tehdään.
Toiveissa on myös kosolti yhteistyöhenkeä päätöksentekoon.
– Ei ole lopulta väliä, kuka sen menestyksen tuo, jos siitä hyötyvät kaikki.
Vaalikoneen lisälehti
* Kangasalan on irrotettava itsensä tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy:stä ja vastustettava hanketta loppuun saakka.
Kyllä.
Vihreät ovat sitoutuneet vaaliohjelmassaan hylkäämään Tavase-hankkeen lopullisesti. Irtautumisneuvotteluja on käyty jo riittävän pitkään. Arvioita haitasta Natura-alueelle tulee kunnioittaa.
* Kuntaliitos ei ole ajankohtainen minkään naapurikunnan kanssa.
Ei.
Kuntaliitos ei ole ajankohtainen. Pohjimmiltaan näen meidät kuitenkin niin voimakkaasti riippuvaisina Tampereesta, että senkin päätöksenteossa meidän tulisi voida olla mukana. Siksi pitäisin portin kuntaliitokselle auki. Ennen asian käsittelyä tulee kuitenkin katsoa millaiseksi maakuntahallintomallit kehittyvät.
* Terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn on turha satsata Kangasalla lakisääteistä enemmän, koska siitä kertyvä säästö ohjautuu jatkossa kunnan sijaan maakunnalle.
Ei.
Terveyteen satsaaminen on lähtökohtaisesti kuitenkin satsaamista kuntalaisiin, eikä sitä tule mielestäni tarkastella noin lyhyellä aikajänteellä. Yhtä lailla maakunnankin kulut tulevat lopulta veronmaksajien maksettavaksi.
* Missä määrin arvioit omien vastaustesi edustavan myös puolueesi muiden ehdokkaiden linjaa?
Arvelen vastausteni heijastavan myös puolueeni yleistä linjaa. Kokemukseni on myös ollut, että Vihreissä saa hyvillä perusteilla olla asioista myös eri mieltä.
”On tärkeää, että päättämässä on porukkaa kaikista kansanryhmistä”
Kuntavaaleissa 2012 Suomen valtuustoihin valituista vajaa puolet työskenteli yksityisellä sektorilla – joko yksityisen yrityksen palveluksessa tai elinkeinonharjoittajana. Kuntasektorilla työskenteleviä oli noin viidennes, samoin työelämän ulkopuolella olevia kuten eläkeläisiä ja opiskelijoita. Edellisissä vaaleissa kaikkiaan 257 yrittäjää sai Pirkanmaalla itselleen valtuustopaikan.
– Kyllä siellä yrittäjiä tarvitaan. Yhteiskunta hengittää aika pitkälti yritysten kautta, etenkin vientiyritysten. Yhtä lailla on kuitenkin tärkeää, että vähän kaikista kansanryhmistä on porukkaa päättämässä asioista. Siitähän sitten muodostuu jotain sellaista, miten yhteiskunta ympärilläkin ajattelee, raikkulainen Riku-Sippo Uotila (kok) tuumaa.
Uotila uskoo valtuuston tärkeimmän tehtävän olevan kunnan talouden pitämisen kunnossa. Säästöjä ja uusia toimintatapoja tulee tarvittaessa löytää, jotta uusilta veronkorotuksilta vältyttäisiin.
– Veroja kerätään Suomessa jo muutenkin aika paljon, joten mieluummin veroprosenttia pitäisi saada laskettua kuin nostaa. Talous edellä täytyy mennä.
Juuri talousmielessä hän uskoo kunnan voivan paremmin, kun yritysten asiat ovat kunnossa.
– Se puolestaan tekee monia muita asioita mahdolliseksi, Uotila muistuttaa.
Hänen mukaansa päätös- ja harkintavaltaa tulisi jättää jatkossa yksilön, yrityksen ja maanomistajan omille harteille. Esimerkiksi maaseudulle rakentamisen sääntelyä voisi kunnassa höllentää.
– Aika vaikeaa tuntuu rakentaminen haja-asutusalueille olevan. Kyllä maaseudulla pitäisi olla samanlaiset mahdollisuudet asua kuin muuallakin.
Useaan otteeseen ehdokkaaksi kysytty maatalousyrittäjä mietti pitkään, olisiko valmis. Ratkaisu kypsyi hiljalleen politiikan seuraamisen ja MTK:n toiminnassa olemisen myötä, ei niinkään jonkin yksittäisen paikallisen tai valtakunnallisen päätöksen vuoksi.
– Monilla yrittäjillä olisi varmasti kiinnostusta lähteä mukaan, mutta aika ei ehkä anna siihen myöten. Itse ajattelin, että nyt voisi olla se oikea hetki.
Vaalikoneen lisälehti
* Kangasalan on irrotettava itsensä tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy:stä ja vastustettava hanketta loppuun saakka.
Ei.
Yhtiöstä ei kannata varmaankaan irrottautua, koska millaiset vaikutusmahdollisuudet jäävät, jos siitä lähtee pois? Itse hanketta kyllä pitää vastustaa, en näe siinä mitään järkeä.
* Kuntaliitos ei ole ajankohtainen minkään naapurikunnan kanssa.
Samaa mieltä.
Mielestäni voisi nyt hetken aikaa syventää näitä vanhojakin liitosasioita. Tuossa Kangasala–Sahalahti-välillä on jo aloitettua pyörätietäkin vielä osittain tekemättä.
* Terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn on turha satsata Kangasalla lakisääteistä enemmän, koska siitä kertyvä säästö ohjautuu jatkossa kunnan sijaan maakunnalle.
Eri mieltä.
Kyllä nuorten ja lasten liikuntaharrastuksiin kannattaa satsata, sehän merkitsee terveempiä kuntalaisia tulevaisuudessa. Täällä kunnassahan ne ihmiset jatkossakin ovat. Vielä enemmän voisi haastaa tähän yksityisiäkin toimijoita mukaan.
* Missä määrin arvioit omien vastaustesi edustavan myös puolueesi muiden ehdokkaiden linjaa?
Kyllä varmaan noin 80-prosenttisesti olemme samaa mieltä. Jotkut tietenkin painottavat vähän eri asioita kuin toiset.
Kuntapolitiikkaan paluuta tekevä Pekkarinen arvostelee sote-touhua
– Kyllä se oli lähinnä keskustan touhu Suomen hallituksessa ja koko sote-soppa, joka sai minut lähtemään kuntavaaleihin ehdolle, kuntavaaliehdokas Marja Pekkarinen (vas) pamauttaa.
Sote-asioiden on suunniteltu siirtyvän kunnilta maakunnille vuodesta 2019 alkaen, mutta Pekkarisen mielestä vaaleissa kannattaa ottaa äänestämällä kantaa myös sote-asioihin.
– Toteutuessaan sote vie päätöksenteon kunnilta monikansallisille yhtiöille ja rahat veroparatiiseihin, Pekkarinen linjaa.
Kuhmalahden Vehkajärvellä asuva Pekkarinen istui itsenäisen Kuhmalahden viimeiseksi jääneessä valtuustossa vuodesta 2008 alkaen. Kun kuntaliitos Kangasalan kanssa vuonna 2011 toteutui, Pekkarinen jäi hetkeksi sivuun politiikasta.
– Kuhmalahden valtuustossa olin demareiden listoilla, vasemmiston edustajalla kun olisi ollut Kuhmalahden aikoina vähän yksinäistä. Vasemmistoliitto on kuitenkin puolueena se, joka ajaa parhaiten niitä arvoja ja asenteita, jotka ovat minulle tärkeitä.
Kiinteistönhoitajana työskentelevälle naiselle on tärkeää ajaa myös sivukylien asioita. Vehkajärvellä ja Kuhmalahdella väki vanhenee, mutta palvelut uhkaavat karata yhä kauemmas.
– Joitakin palveluja olisi syytä jopa palauttaa kylille, mutta tärkeää olisi myös se, ettei jäljellä olevia palveluja leikattaisi enää yhtään enempää.
Vaalikoneen lisälehti
* Kangasalan on irrotettava itsensä Tavase Oy:stä ja vastustettava hanketta loppuun saakka.
Kyllä.
Kehittämällä nykyisiä vedenottamoita päästään halvemmalla ja luontoa pilaamatta. Yhtiöittämällä luonnollisia monopoleja valta karkaa vaaleilla valituilta valtuustoilta yhtiöille, tuoreessa muistissa ihmisillä on varmaankin Carunan tapaus.
* Kuntaliitos ei ole ajankohtainen minkään naapurikunnan kanssa.
Juuri näin.
Kuntaliitos ei ole ajankohtainen. Kuhmoisten liittyminen Pirkanmaahan ei toistaiseksi ole ollut kuntaliitoskysymys.
* Terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn on turha satsata Kangasalla lakisääteistä enemmän, koska siitä kertyvä säästö ohjautuu jatkossa kunnan sijaan maakunnalle.
Ei.
Terveyden edistämiseen ei ole turha satsata. Terveyspalveluihin tehtyjä leikkauksia voitaisiin ruveta jopa purkamaan, ja esimerkiksi terveyskeskusmaksut voitaisiin poistaa. Hallituksen kaavailema sote-uudistus valinnanvapauksineen on kaadettava. Näissä vaaleissa on syytä ottaa äänestämällä kantaa myös siihen.
* Missä määrin arvioit omien vastaustesi edustavan puolueesi muiden ehdokkaiden linjaa?
Pikagallup muutamille ehdokkaille kertoi meidän olevan asioista samoilla linjoilla.
Ahkera keskustelija ensimmäistä kertaa ehdolla
Perheenäiti ja lähihoitaja Jenni Nieminen on ahkera yhteiskunnallinen keskustelija. Naisen internetissä ja Facebookissa käymä aktiivinen keskustelu johti siihen, että Niemistä pyydettiin kristillisdemokraattien ehdokkaaksi Kangasalla.
– Ja toki lähdin, Ranta-Koivistossa perheineen asuva Nieminen toteaa.
Nuoret ja etenkään nuoret naiset eivät ole nykyisin se tavanomaisin näky kuntavaalien ehdokaslistoilla. Kangasalla kuntavaaliehdokkaista on miehiä 125, naisia puolestaan 78. Nieminen kertoo, ettei hän kuitenkaan miettinyt sukupuoliasioita pätkääkään lupautuessaan ehdokkaaksi.
– Asia edellä ja kaikkia kuntalaisia kuunnellen mennään. Toki olen iloinen, että olen Kangasalan naisehdokkaissa mukana.
Niemisen mielestä Kangasalla on lapsiperhepainotteiseksi muuttovoittokunnaksi harmittavan vähän lapsiperheen palveluja tarjolla. Häntä harmittavatkin nykyiset koulujen ja päiväkotien suuret ryhmäkoot. Parannusta kristillisdemokraattien ehdokas toivoisi myös koululaisten iltapäiväkerhopaikkoihin.
– Mielestäni kaikille halukkaille ykkös- ja kakkosluokkalaisille tulisi taata paikka iltapäiväkerhossa. Nykyään on usein niin, että kaikille halukkaille tokaluokkalaisille paikkoja ei riitä.
Ensi kertaa ehdolla olevaa naista ei hirvitä se, että valtuuston käsittelemissä asioissa riittää opeteltavaa. Asioiden tutkiminen ja niihin huolellisesti perehtyminen auttavat siinä, että asioista pystyy muodostamaan oman mielipiteensä.
Vaalikoneen lisälehti
* Kangasalan on irrotettava itsensä Tavase Oy:stä ja vastustettava hanketta loppuun saakka.
Kyllä.
Asiahan on parhaillaan hallinto-oikeuden päätettävänä.
* Kuntaliitos ei ole ajankohtainen minkään naapurikunnan kanssa.
Kuntaliitos ei ole ajankohtainen.
Kangasala on muuttovoittokunta, ja alueellinen päätäntävalta ja demokratia toteutuvat paremmin, kun olemme itsenäinen kunta emmekä osa mahdollista suur-Tamperetta.
* Terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn on turha satsata Kangasalla lakisääteistä enemmän, koska siitä kertyvä säästö ohjautuu jatkossa kunnan sijaan maakunnalle
Ei.
Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon terveysvaikutukset. Pyöräteihin, sydänystävälliseen kouluruokaan ja vanhusten ateriapalveluihin, matalan kynnyksen palveluihin ja liikuntapaikkoihin tehdyt ratkaisut tuovat pitkällä aikavälillä säästöä, kun ihmiset voivat hyvin.
* Missä määrin arvioit omien vastaustesi edustavan puolueesi muiden ehdokkaiden linjaa?
Suurimmalta osin olen samoilla linjoilla.
Paukkuja ongelmien ennaltaehkäisyyn
– Minä painottaisin hyvää ennakkosuunnittelua ja ongelmien ennaltaehkäisyä kaikessa päätöksenteossa. Olen joskus miettinyt, että kaikille synnyttäneille äideille pitäisi antaa vaikkapa viiden kerran kuponki kotipalveluun, olisi se sitten siivous- tai lastenhoitopalvelua. Tällainen järjestely ehkäisisi monta murhetta jo etukäteen, kun kaikki perheet saisivat pienen huilin jo ennalta annettuna, kätilö ja yrittäjä Pia Kirvesoja miettii.
Kirvesoja on ehdolla keskustan listoilla sitoutumattomana ehdokkaana. Kuhmalahdella Markkulan tilalla perheensä kanssa asuvaa naista on pyydetty mukaan kuntavaaleihin aiemminkin, mutta vasta nyt ehdokkaaksi lähteminen tuntui oikealta ratkaisulta. Lapset eivät enää ole ihan pieniä, ja töidenkin kannalta aika tuntui sopivalta, vaikka Kirvesoja tekeekin useampaa työtä päällekkäin.
– Tiedostan sen, että olen melkoinen untuvikko kuntapolitiikkaan liittyvissä asioissa. Pidän vaalikokemusta kuitenkin tärkeänä, ja olen jo nyt oppinut paljon ja perehtynyt moniin asioihin, jotka ovat Kangasalan kuntapolitiikassa nyt pinnalla, Kirvesoja miettii.
Kätilönä Kirvesoja on miettinyt paljon terveysasioita, muun muassa sitä, miksi julkisiin päivystyspalveluihin ei voisi ottaa mallia yksityiseltä puolelta. Hän kertoo työskennelleensä yksityisellä lääkäriasemalla, jonka päivystysvastaanotolle saapuville asiakkaille kerrottiin arvio siitä ajasta, jonka odottaminen lääkärin luokse kestää. Asiakkaat olivat tyytyväisiä, kun pystyivät lähtemään ennen omaa aikaansa rauhassa vaikkapa kahville.
– Terveys- ja myös kaikkia muita kunnan palveluita pitäisikin katsoa avoimin silmin ja kehittää niitä ennakkoluulottomasti. Ei pidä juuttua ehdoin tahdoin vanhoihin toimintamalleihin.
Vaalikoneen lisälehti
* Kangasalan on irrotettava itsensä Tavase Oy:stä ja vastustettava hanketta loppuun saakka.
Kyllä.
Kangasalla on hyvä vesitilanne, eikä kunnalla ole tarvetta lähteä mukaan Tavaseen.
* Kuntaliitos ei ole ajankohtainen minkään naapurikunnan kanssa.
Kyllä, ei ole kuntaliitokselle tarvetta.
Kuntaliitos ei ole ajankohtainen, vaan Kangasalaa tulee kehittää omana kuntanaan. Toki yhteistyötä esimerkiksi terveyspalveluissa, esimerkiksi jonkin harvinaisemman tutkimuslaitteen käytön kanssa, voi tehdä yhteistyötä jonkin isomman toimijan kanssa.
* Terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn on turha satsata Kangasalla lakisääteistä enemmän, koska siitä kertyvä säästö ohjautuu jatkossa kunnan sijaan maakunnalle.
Ei.
Ennaltaehkäisy kannattaa aina! Ennaltaehkäisy tulee aina halvemmaksi kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen. Pitää myös muistaa, että rahalla ei ratkaista kaikkea.
* Missä määrin arvioit omien vastaustesi edustavan puolueesi muiden ehdokkaiden linjaa?
Aika samoilla linjoilla olen kuin keskustan muutkin ehdokkaat.
