– Asuttu maaseutu on välttämätöntä biotalouden toimivuudelle ja digitalisaatio mahdollistaa monenlaisten työtehtävien teon maaseudulta käsin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ennakoi maaseudun tulevaisuutta.
Näkemyksen takana on paljon muutakin kuin vajaan vuoden kokemus yrittäjäkentän etujen ajamisesta. Pentikäinen on koulutukseltaan puumarkkinatiedettä pääaineenaan opiskellut metsänhoitaja ja ennen siirtymistään Suomen Yrittäjien palvelukseen hän toimi puolentoista vuoden ajan Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana.
Pääosan työurastaan Pentikäinen on kuitenkin tehnyt Sanoma Oy:n palveluksessa toimitusjohtajana sekä Helsingin Sanomien kustantajana ja vastaavana päätoimittajana.
Mikael Pentikäinen tulee puhujaksi Sappeen Huipussa järjestettävään yrittäjäiltaan keskiviikkona 12.4. kello 18. Yrittäjäillan järjestäjinä ovat Pälkäneen, Luopioisten ja Kuhmalahden yrittäjäyhdistykset.
Tehtävänä yrittäjien aseman parantaminen
Työ yrittäjäjärjestön johdossa on tarjonnut Mikael Pentikäiselle näköalapaikan suomalaiseen pk-yrittäjyyteen.
– Tämä vuosi on opettanut paljon. Suomen yrityskenttä on hyvin moninainen, osa yrittäjistä on todella ahtaalla ja osa on päässyt vahvasti kiinni kasvuun. Uudet työpaikat syntyvät nimenomaan pk-yrityksiin ja yksinyrittäjyys on kasvussa, myös maaseudulla.
Yli puolet Suomen Yrittäjien jäsenistä on yksinyrittäjiä ja elinkeinonharjoittajia.
Pentikäisen mukaan suomalaisen politiikan tulisi kannustaa yrittäjyyteen ja parantaa yrittäjien toimintaedellytyksiä. Yksi järjestön ajamia uusimpia saavutuksia on tämän vuoden alusta voimaan tullut yrittäjävähennys. Tämä tarkoittaa sitä, että verotuksessa elinkeinotoiminnan ja maatalouden veronalaisesta tuloksesta vähennetään viisi prosenttia. Se tuo toiminimet, kommandiittiyhtiöt ja elinkeinonharjoittajat verotuksellisesti samalle viivalle osakeyhtiöiden kanssa.
Suomen Yrittäjät ajaa myös arvonlisäveron maksamisvelvollisuuden alarajan sekä liukuvan arvonlisäverohuojennuksen ylärajan nostamista pienyrityksille. Tällä hetkellä arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa, jos liikevaihto on alle 10 000 euroa. Alle 30 000 euron liikevaihto oikeuttaa osittaiseen huojennukseen.
Yksi järjestön ajamista asioista on paikallinen sopiminen.
– Suomessa pitäisi olla valmiutta miettiä ratkaisuja, joilla voidaan turvata yrityksen toimintaedellytykset ja kasvu omalla paikkakunnalla. Olisi kaikkien kannalta parempi, että työtä olisi tarjolla kaikkialla Suomessa eikä vaan suurissa kaupungeissa, Pentikäinen perustelee.
Etujärjestön painoarvo poliittisessa vaikuttamisessa kasvaa jäsenistön myötä ja siksi Suomen Yrittäjätkin tavoittelee suurta järjestäytymisastetta.
– Jäsenyys on suhteellisesti vahvempaa maaseudulla ja maaseutukaupungeissa.
Kutsujana aktiivinen paikallisyhdistys
Pälkäneelle Mikael Pentikäisen kutsui Pälkäneen Yrittäjien puheenjohtaja Satu Ukkonen. Kutsun takana ovat myös Luopioisten ja Kuhmalahden Yrittäjät.
– Paikallisyhdistyksenä tärkein tehtävämme on edesauttaa verkostoitumista ja tässä paras keino on koota yrittäjiä tapaamaan toisiaan. Joskus väkeä on vaikeaa saada liikkeelle ja siksi pyysin nyt vetoapua keskusjärjestöltä, Ukkonen kertoo.
Hän on ollut nyt jo neljättä vuotta jatkuvassa puheenjohtajan tehtävässään hyvin aktiivinen ja lisännyt entisestään yhteistyötä muiden alueen yrittäjäyhdistysten kanssa. Myös Pälkäneen kunnan viranhaltijoiden kanssa yhteistyö on ollut tiivistä.
– Elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtasen panos on hyvin merkittävä. Kunta tekee hyvää työtä yrittäjien huomioon ottamiseksi hankinnoissa ja valokuidun rakentaminen on yrittäjille erittäin tärkeää, Ukkonen kiittelee.
Hän on toiminut aktiivisesti myös aluejärjestön eli Pirkanmaan Yrittäjien hallituksessa sekä hyvinvointialojen valiokunnassa ja kilpailukykyvaliokunnassa.
– Mielenkiintoisia tilaisuuksia on tarjolla todella paljon. Olen käynyt kuukausittain keskimäärin kolmessa kokouksessa, seminaarissa tai muussa tilaisuudessa.
Ukkosen merkittävä panos yhdistystoiminnan kehittämisessä tuotti Pälkäneen Yrittäjille tänä vuonna ehdokkuuden Vuoden paikallisyhdistykseksi omassa sarjassaan. Sarjoja oli yhdistysten kokoluokan perusteella neljä ja jokaisessa oli ehdolla viisi yhdistystä.
– Tämä yhdistystoiminta on ollut erittäin antoisaa ja tahtoa olisi tehdä enemmänkin. Aika vaan on rajallista ja yrittäjän tarvitsee hoitaa myös oma työnsä.
Ukkonen voisi mielestään pikkuhiljaa väistyä puheenjohtajan paikalta. Seuraajan etsintä on jo käynnistynyt.
