Keräyspaperi, pantilliset pullot ja tölkit, paristot, kompostoriin tai erilliskeräykseen menevä biojäte, lasi- ja metallipakkaukset sekä kuivajäte eli keräyksiin kelpaamaton jäte. Siinä oli pitkään pälkäneläiskeittiöiden roskakaapin lajittelujärjestelmä.
Reilu vuosi sitten K-kaupan pihaan ilmestyivät kontit kuitu- ja muovipakkauksille. Näistähän se kuivajätepussi pääasiassa on täyttynyt, sillä nämä pakkaukset vievät paljon tilaa. Ainakin Onkkaalassa asuvien roskakaappiin tuli tarve vielä kahdelle lajitteluastialle. Tai oikeastaan yksi sille muoville, sillä kuitupakkaukset mahtuvat mainiosti toistensa sisään.
– Kartonkipakkausten ja muovin keräys toimivat Pälkäneellä todella hyvin. Jouduimme jopa lisäämään kolmannen muovinkeräyskontin kahden alun perin tuodun lisäksi, Länsi- ja Pohjois-Suomen aluepäällikkö Harri Patana Suomen Pakkauskeräys RINKI Oy:stä kertoo.
Patana asuu itsekin Pälkäneellä ja on ollut mukana suunnittelemassa keräyspisteiden verkostoa.
– Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä velvoittaa järjestämään muovinkeräyksen taajamissa, joissa on vähintään 10 000 asukasta. Olemme kuitenkin tehneet verkosta tiheämmän Etelä-Suomeen, hän kertoo.
Kartonki-, lasi ja metallipakkausten osalta keräyksen järjestämisvelvollisuus alkaa jo 500 asukkaan taajamissa. Näitä onkin Pälkäneen alueella Onkkaalan lisäksi Aitoossa ja Luopioisissa.
Puhdas pakkausjäte ei haise
Lajittelumahdollisuudet ovat Pälkäneellä jo todella hyvät. Kaikki eivät silti lajittele jätteitään. Johtuuko tämä välinpitämättömyydestä vai onko ongelman syynä tilan puute keittiössä?
Miten lajittelun järjestää niin, että kaikille jakeille mahtuu allaskaappiin oma paikka? Yksi keino ratkaista asia on laittaa osa jakeista suoraan ostoskassiin. Muovi- ja kuitupakkauksia tulee yleensä eniten, joten niiden tyhjennystarve keräyspisteeseen on suurin. Vienti keräyspisteeseen onnistuu näppärästi kauppareissun yhteydessä tai ohi kulkiessa.
– Lajittelu tuottaa myös säästöä, sillä lajittelemattoman jätteen jäteastian tyhjennysväliä voi harventaa. Aika pieni osa jätteestä on sellaista, joka ei kelpaa kompostoriin tai pakkauskeräykseen, Harri Patana kannustaa.
Pakkausjäte ei haise, kun mukana ei ole biojätettä. Ruokaa tai juomaa sisältäneet pakkaukset tulee siis huuhtoa huolellisesti ennen kierrätystä.
– Haju olisi ongelma keräyspisteissä ja se myös houkuttelisi jyrsijöitä paikalle. Siksi pakkaukset tulee huuhdella, Harri Patana ohjeistaa.
Eniten ongelmia lasinkeräyksessä
Teollisuuden prosesseissa pienet epäpuhtaudet eivät Harri Patanan mukaan haittaa. Siellä erottuvat myös astiaan kuulumattomat vähäiset materiaalimäärät, kuten nestepakkausten muoviset kaulukset ja alumiiniset vuoraukset.
– Maitotölkkien korkit on helppoa laittaa muovipakkausten joukkoon.
Sama periaate koskee lasipulloja. Korkit kuuluvat metallijätteeseen, mutta kauluksia ei tarvitse pulloista poistaa.
Metallia ja lasia on kerätty Suomessa jo pitkään, joten ihmiset ovat hyvin tottuneita näiden lajitteluun. Lasipakkausten joukkoon tulee kuitenkin eniten sinne kuulumatonta tavaraa.
– Keräyspisteet on tarkoitettu nimenomaan lasipakkauksille. Niihin tuodaan kuitenkin myös posliinia, keramiikkaa ja tasolasia, jotka eivät sinne kuulu, Patana harmittelee.
Tasolasille on oma keräyspisteensä jäteasemilla. Keramiikka ja posliini kuuluvat sekajätteeseen.
– Hyvä muistisääntö on se, että lasin keräykseen laitetaan vain lasipakkauksia.
Tavoitteet tiukentuvat
Pakkausjätteestä valtaosa tulee teollisuudesta ja kaupasta. Kotitalouksien osuus pakkausjätteestä on vain 5,5 prosenttia.
– Vuonna 2014 Suomen kaikesta pakkausjätteestä kierrätettiin 57 prosenttia ja vuonna 2020 tavoite on 65 prosentissa. Vaikka kuluttajien materiaalivirrat ovat pieniä, niitäkin tarvitaan tavoitteen täyttämiseksi, Harri Patana kertoo.
Tavoitteet on asetettu jätelain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa pakkauksista ja pakkausjätteistä.
– Vuodelle 2030 tavoitteet ovat komission kiertotalouspaketissa taas paljon tiukemmat, silloin kaikista kuitu-, metalli- ja lasipakkauksista tulisi kierrättää 85 prosenttia, puupakkauksista 75 prosenttia ja muovista 55 prosenttia, Patana luettelee.
Keräyspisteiden verkosto perustuu edellä mainittuun asetukseen. Suomen Pakkauskeräys RINKI Oy on pakkauksia valmistavien yritysten tuottajayhteisö, jonka vastuulla on keräyksen järjestäminen.
