Luontomatkailu: Tavastia Lakeland -konsepti esillä Supermessuilla

Hämeen järviseutu hakee osaansa turistivirrasta

Tuore sydänhämäläislähtöinen matkailukonsepti Tavastia Lakeland sai kevättalvella ympärilleen kehittämisyhdistyksen. Hämeenlinna–Valkeakoski–Tampere -akselin sekä Päijänteen välistä järvialuetta markkinoitiin viime perjantaista sunnuntaihin niin sanotuilla Supermessuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Pirkkahallissa.

– Tavastia Lakelandin voi sanoa syntyneen jatkeena Luopioisten Yrittäjien taannoin pyörittämälle Kukkia maailmalle -hankkeelle. Isompaa kokonaisuutta on helpompi saada näkyville kuin pelkkää pientä Kukkiaa, Tavastia Lakeland ry:n puheenjohtaja ja Luopioisten Yrittäjien toiminnanjohtaja Seppo Kääriäinen sanoo.

Hämeen järviseutu on jäänyt monessa mielessä matkailun kehittämisen valtavirtojen ulkopuolelle. Alue on kuitenkin luonnollinen osa sitä Järvi-Suomea, jonka avulla koko maatakin markkinoidaan.

– Olemme hieman pudonneet siihen maakuntien väliin. On kehitettävä Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen jäseniksi toivomme jatkossa runsaasti kuntia, matkanjärjestäjiä, kyläyhdistyksiä ja muita vastaavia tahoja.

Tavastia Lakeland tuo nettisivuillaan esille muun muassa alueen nähtävyyksiä, näköalapaikkoja, luonto- ja kulttuurikohteita sekä aktiivisia kyliä ja taajamia. Kohteet esitetään yhtenäisenä koko alueen kattavana verkkona, josta turistien soisi kiinnostuvan.

– Täältä on yhtenäinen vesireitti Päijänteelle asti. Alueella ovat lisäksi muun muassa Isojärven ja Päijänteen kansallispuistot sekä Evon ja Laipanmaan upeat retkeilyalueet, Kääriäinen painottaa.

Hänen mukaansa tähtäimessä on nimenomaan luontomatkailu.

– Ei se mikään ainutkertainen painopiste ole, mutta täällä siihen on todella hienot mahdollisuudet.

Kääriäisen mukaan esimerkiksi Padasjoen kunta on jo ilmaissut halunsa olla mukana pienten järvien alueen nostamisessa näkyville, vaikka Päijänteellä on oma roolinsa kunnan markkinoinnissa.

 

Teatteria ja automobiileja

Pirkkahallissa pidettyjen Supermessujen näyttävimmäksi osaksi kohosi juuri kotimaan matkailuun keskittynyt osuus, joka täytti yhden kokonaisen hallirakennuksen. Sydän-Hämeestä oli esillä muutakin kuin Tavastia Lakeland. Pälkäneen ja Kangasalan kunnat tekivät itseään tykö. Lisäksi muun muassa kangasalalainen Ramppi-Teatteri oli pystyttänyt oman markkinointipisteensä.

– Kesäkuun puolivälin jälkeen Kangasalan kesäteatterissa tulee ensi-iltaan Aulis Aarnion käsikirjoittama ja Tapani Kalliomäen ohjaama esitys Taivas täynnä purppuraa, Ramppi-aktiivi Maarit Stålhammar kertoi.

Vehoniemen Automuseon sielu Leila Suutarinen puolestaan jakoi markkinointimielessä valtavan määrän herkullisia jäätelöitä. Samalla hän muistutti messukävijöitä museon osittain vaihtuneesta näyttelykalustosta, kesäajan motoristikahvilailloista sekä 13.5. järjestettävästä Kangasala Classic Car II -ajosta.

Viherherukkaviini Rönnvik Suomen tilaviiniksi 2017

Rönnvikin Viinitilan puolimakea Rönnvik-seurusteluviini on valittu Suomen tilaviiniksi 2017. Kilpailun raati kehui Vertti-viherherukasta valmistetun viinin vanhaa kullansävyistä ulkonäköä, rehevää ja miellyttävää tuoksua sekä herkullista ja tasapainoista flavoria. Tuomariston mielestä viinin hapot ja makeus ovat hyvin tasapainossa, ja sen kokonaisvaikutelma on upea, rehellinen ja aito.

Järjestyksessään kahdeskymmenestoinen Suomen tilaviini -kilpailu järjestettiin 11. huhtikuuta Hämeen ammatti-instituutissa Lepaalla. Yhteistyössä Suomen viiniyrittäjät ry:n kanssa järjestettyyn kilpailuun osallistui 10 tilaviiniyrittäjää yhteensä 48 eri tuotteella. Palkinnot jaettiin Supermessujen yhteydessä viikonloppuna.

Kilpailussa oli kuusi sarjaa, joista neljässä Rönnvikin Viinitilan viini sai korkeimmat pisteet. Puolikuiva karviaisviini Egil voitti ruokaviinien, puolimakea Rönnvik-viini seurusteluviinien, makea Rönnvik-viini jälkiruokaviinien ja punaherukkakuohuviini Kylmänkukka kuohuviinien (method classic) sarjan.

Kilpailun viinit olivat tällä kertaa hyvin korkeatasoisia. Pronssimitalin tasoiseksi arvioitiin peräti 25 viiniä. Hopeamitalipisteisiin ylsi 19 viiniä. Vuoden tilaviiniksi valittu Rönnvik-viini sai ainoana viininä yli 18 pistettä.

Tuotteiden arviointimenetelmänä käytettiin kansainvälistä 0–20 pluspisteen menetelmää, jossa tuotteesta arvioidaan aistinvaraisesti sen ulkonäkö, tuoksu, flavori ja kokonaisvaikutelma. Maisto tapahtui sokkomaistatuksena. Tilaisuus oli samalla tilaviinituotteiden laatuluokitustilaisuus.

Laatuluokitus auttaa tuottajia

Suomalaisen tilaviinien laatuluokituksen on nykymuodossaan läpäissyt yli 2000 marja- ja hedelmäviiniä ja -likööriä. Yli 20 vuotta Suomen vuosittain Hattulassa Hämeen ammatti-insituutin Lepaan viinitilalla tehtävä luokitus on auttanut tuottajia heidän laatutavoitteissaan niin, että tämän vuoden luokituksessa otettiin harkittavaksi ensi vuodelle selkeä painopisteen muutos aistinvaraisessa arvioinnissa. Tähän saakka tuotteen 20 pisteen pisteytyksessä ulkonäköä on arvioitu kolmen pisteen vaihteluvälillä. Tuotteiden ulkonäkö on teknisesti saavuttanut sellaisen tason, että pisteytyksessä tuomarien mielestä voitaisiin siirtää yksi piste ulkonäöstä tuoksun pisteytykseen.

Laatuluokituksen läpäisee 12 laatupistettä saanut tuote, joka täyttää muut tilaviinivaatimukset laboratoriomäärityksissä ja aistinvaraisesti havaittavien viinivirheiden suhteen. Kultamitaliin oikeuttavat pisteet 18–20. Hopeaa saa pistein 16–17,9 ja pronssia pistein 14–15,9. Tuotteen luokituspisteet on tuomarien antamien arvioiden keskiarvo. Yhdenkin tuomarin havaitsema viinivirhe tai laboratoriopoikkeama voi riittää tuotteen hylkäämiseen.

Kilpailun tuomareina toimivat viiniyrittäjä Taina Hallman Alahovin Viinitilalta, taloustirehtööri Ossi Leväinen, graafikko, toimittaja Jouko Kääriäinen, Hopping Brewstersin panimopäällikkö Helena Kangasluoma ja marjaviini-insinööri Tuula Puputti.

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?