Eriarvoistuminen huoletti vasemmiston vappupuheissa

Marssi lähti torin laidalta aamuyhdeksältä. Suomen lippua kantamassa Eero Järvenpää.

Ranja Aukee suomi sote-suunnitelmia. Suoraman työväentalon yleisö taputti pitkään.

Kangasalan vasemman laidan yhteisessä Työn puolesta -vappujuhlassa puhunut uusi Vasemmistoliiton valtuutettu, yhteiskuntatieteiden tohtori Ranja Aukee ruoti sote-aikomuksia – eikä mitenkään helläkätisesti.

Aukeen mielestä kunnallinen itsehallinto kaventuu, kun kaksi keskeistä toimintalohkoa otetaan pois.

– Parhaat analyysit tehdään jälkikäteen, mutta niitä ei voida jäädä nyt tyynen rauhallisina ja hyväuskoisina odottamaan, Aukee sanoi.

– Vähävaltaiset, köyhät, työttömät ja vakavasti sairaat ihmiset ajetaan entistä huonompaan tilanteeseen – aivan kuten tehtiin 1990-luvun suuren laman jälkeen.

Aukeella oli pitkä moitelista suunnitelmista:

– Kuntien vaikutusvaltaa heikennetään, rahoitusratkaisuista vaietaan, byrokratiaa kasvatetaan ja palvelujen saatavuutta heikennetään. Oleellinen tieto hukkuu jonninjoutavien ohjeistusten, selvitysten, valitusten ynnä muiden paperitulvaan, jota varten tarvitaan lisätyövoimaa. On odotettavissa, kaaosta, lykkääntymistä, väärinkäsityksiä ja oikeustaisteluita. Digitalisoinnin suunnittelu on alkutekijöissään – silti toteutusta viedään härkäpäisesti läpi.

Uudistuksella pitäisi säästää kolme miljardia, mutta Aukeen mukaan asiantuntijat eivät tähän usko. Vanhustenhuollosta pitäisi poistaa miljardi, vaikka 98 prosenttia kansalaisgallupeihin vastanneista piti juuri sitä ensisijaisen tärkeänä.

– Vanhus- ja vanhuuspuhe on nykyään negatiivista. Vanhuksia kaltoinkohdellaan, jopa ryöstetään, ja pallotellaan hoitopaikasta toiseen, tai edestakaisin kodin ja hoitopaikan välillä. Vanhuksista ollaan tekemässä uudenaikaisen huutolaispolitiikan kohteita – on osittain jo tehtykin. Tämä on kertakaikkinen häpeätahra Suomen politiikassa, teidän ja meidän on saatava se loppumaan.

 

Heikko asettautuminen – heikko tulos

Ranja Aukee suomi sote-suunnitelmia. Suoraman työväentalon yleisö taputti pitkään.

Kangasalan sd-kunnallisjärjestön puheenjohtaja, kunnallisneuvos Heikki Salmela käsitteli sotea ja juuri käytyjä kuntavaaleja.

Salmelan mukaan vasemmiston heikohko menestyminen vaaleissa sekä luultua heikompi menestys kotikunnassa aiheuttavat ristiriitaisia tunnelmia. Demarit nousi Pirkanmaalla suurimmaksi puolueeksi ja Vasemmistoliitto ylsi muuta maata parempaan vaalitulokseen.

– Kotikunnassamme vaalitulos ei ollut samansuuntainen: SDP hävisi yhden paikan ja Vasemmistoliitto voitti yhden paikan. Koko maan vaalitulos heijastui myös Kangasalle vihreiden saadessa neljä lisäpaikkaa ja kasvattaessa ääniosuuttaan 7,7 prosentilla Kangasalla.

Salmela pettyi koko maan ja Kangasalan kuntavaalitulokseen.

– Valtakunnan tasolla SDP menetti 0,2 prosenttia edellisiin kuntavaaleihin nähden ja Vasemmistoliitto voitti 0,8, Salmela luetteli.

Vasemmistopuolueiden kannattajat äänestivät erittäin hyvin ennakkoon, mutta varsinaisen vaalipäivän into oli huomattavasti laimeampaa:

– Tätä ilmiötä on syytä tutkia ja analysoida, jotta se ei toteutuisi samanlaisena tulevaisuudessa, Salmela kertoi ja piti aktiivisuuseroa hämmästyttävänä, vaikka vaalityötä tehtiin kovalla innolla kalkkiviivoille saakka.

– Kävimmeköhän vaalit liikaa sote- ja valinnanvapauden ympärillä käydyllä keskustelulla, Salmela kyseli.

Kuntalaisilla ei välttämättä ole selvää kuvaa, miten soteaikeet vaikuttaisivat arkeen jatkossa.

– Itse uskoin, että maassa harjoitettu politiikka olisi saanut kannattajamme laajemmin uurnille ja näin viestittämään, ettemme hyväksy yksityistämisvimmaa ja kansalaisten eriarvoistumiseen johtavaa suuntaa, joka on maan hallituksen johtotähtenä.

 

Politiikka mennyt henkilökeskeiseksi

Nokian Työväen Mieskuoron tuplakvartetti loisti.

Vasemmistopuolueet saivat Kangasalla ehdokaslistoille yhteensä 64 nimeä, vaikka jokainen puolue olisi saanut asettaa 76 ehdokasta. Heikki Salmelan mukaan tämä kertoo vaalipäälliköiden tuskasta, joka oli yhteinen kaikille puolueille ja kunnille suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta. Politiikka on hyvin henkilökeskeistä ja keskustelussa ruoditaan muun muassa somen esiin nostamia asiasisältöjä.

– Nyt markkinamiehet ovat tuoneet uuden inhotyökalun – mainemittarin – sosiaaliseen mediaan äänestäjiä ohjailemaan. Uusi ilmiö ovat myös niin sanotut pormestarivaalit, vaikkei nykylainsäädäntö niitä tunne.

– Toivon, että tulevaisuudessa annetaan enemmän arvoa jo tehdylle politiikalle, politiikan sisällölle ja tehdyille päätöksille, jotka muodostavat kunkin puolueen arvomaailman, kokenut kuntamies kertoi.

Eriarvoistuminen näkyy leipäjonoina ja maksuvaikeuksiin joutuneiden kaksinkertaistumisena. Salmela oli huolissaan myös koulutusleikkauksista.

– Jo nyt kahdeksan prosenttia 15 vuotta täyttäneistä pojista ei osaa lukea niin, että he selviytyisivät toisen asteen koulutuksesta.

Salmela ei usko, että Suomen tilanne korjaantuu laittamalla kaikkein köyhimmät vastakkain tai syyllistämällä maahanmuuttajia meillä olevista ongelmista.

– Enkä myöskään usko, että palvelujen voimakkaalla yksityistämisellä ja pienituloisten palkansaajien, eläkeläisten tai työttömien etujen leikkaamisella asiat hoidettaisiin kuntoon.

Vappujuhlan muita esiintyjiä olivat Nokian Työväen Mieskuoron tuplakvartetti, Usko Rasilainen, yläkoululaiset Liisi Luukkonen ja Anniina Vänskä sekä kokenut harrastajanäyttelijä Jussi Saari. Juhlan juonsi Isto Kaarne.

 

Puheen Läntisellä hautausmaalla piti Kari Koljonen, tiettävästi ensi kertaa ruudulta eikä paperilta.

Koljonen puhui muistomerkillä

Kangasalalainen työväenliike marssi vappuna perinteiseen tapaan yhdessä. Vuoden 1918 muistomerkillä puhunut Kari Koljonen ennusti pahoja aikoja EK:n irtisanottua keskitetyt sopimukset:

– Odotettavissa on taloudellista epävarmuutta ja mahdollisia työtaisteluja. Tämän lisäksi ”SOS-hallitus” on tehnyt monia leikkauksia sosiaaliturvaan. Ne osuvat kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin, Koljonen huomautti.

Hän korosti työväenliikkeen rauhantyön tärkeyttä tänä pelkoakin herättävänä aikana ja toivoi turvapaikanhakijoiden asiallisempaa kohtelua sekä Suomessa että EU:ssa.

– Turvapaikanhakijoiden onnistunut kotouttaminen on sekä inhimillisesti että yhteiskuntarauhan kannalta tärkeää.

Koljonen otti esiin Suomi 100 vuotta -juhlarahan teloituskuvan ja pohti, halvennettiinko kirkkoon kuulumattomien punaisten vakaumusta, kun heitä siunataan jälkikäteen. Sisällissodan aikaan kirkko oli vahvasti valkoisten puolella, eikä punaisia kaatuneita siunattu.

Marjatta Pöllänen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?