”Pälkäneellä monen miljoonan potentiaali”

Metsäkeskuksen koulutussuunnittelija Jarmo Lepola arvioi, että Pälkäneellä olisi mahdollista metsienhakkuiden lisäämisen kautta saada liikkeelle puuta lähes viiden miljoonan euron edestä.

– Pälkäneellä hakkuiden lisäysmahdollisuuksia on keskimääräistä enemmän Pirkanmaalla. Joissain kunnissa hakkuumahdollisuudet on jo käytetty aika tarkoin, hän kertoo.

Lepola pohjaa arvionsa Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen tietoihin Pirkanmaan kuntien metsävaroista. Niiden mukaan Pälkäneellä voitaisiin kaataa 87 000 motin verran nykyistä enemmän puuta vuodessa ilman, että puuta käytetään enemmän kuin sitä kasvaa. Markkinahakkuutilaston viiden viime vuoden hintatietoihin perustuen metsänomistajille koituvat kantorahatulot Pälkäneellä nousisivat reilut kolme miljoonaa euroa vuodessa.

Kunnittaisia hakkuumahdollisuuksia ja hakkuiden arvioituja vaikutuksia aluetalouteen Kangasalla esitelleen Lepolan mukaan puun kysyntä tullee lähiaikoina kasvamaan uusien metsäteollisuusinvestointien myötä. Erilaisten tilastojen avulla on ollut hyvä selvittää, millaisista määristä ja summista mahdollisissa lisähakkuissa olisi kyse.

– Vuosien ajan metsäteollisuus ilmoitti vain laitosten sulkemisesta, mutta nyt alkaa syntyä myös kysyntää. Varaa lisähakkuisiin on, mutta luonnon monimuotoisuuden huomioimista sen ohessa ei saa unohtaa – ja uskon, että se on myös toteutettavissa.

Monimuotoisuuden huomioimista tavoitellaan esimerkiksi Metsäkeskuksen käynnistämällä Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla -hankkeella, joka järjestää esimerkiksi maastoretkeilyjä metsänomistajille, urakoitsijoille ja metsäalan ammattilaisille.

– Kun monimuotoisuus otetaan huomioon jokaisessa metsänkäsittelytoimenpiteessä ja jokaisella kuviolla, monimuotoisuus pystytään turvaamaan lisääntyvistä hakkuista huolimatta. Esimerkiksi tekopökkelöitä tekemällä voidaan harvennushakkuiden yhteydessä lisätä kolopesijöille sopivien pesäpuiden määrää. Samalla lisääntyy myös monimuotoisuuden kannalta tärkeä lahopuun määrä, sanoo hankkeen projektipäällikkö Teuvo Taura.

Hänen mukaansa monimuotoisuuden huomioon ottaminen ei juurikaan lisää metsänomistajan kustannuksia, mutta se vaatii kuitenkin tavallista huolellisempaa suunnittelua.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?