Pian eivät katkea sähköt, eivätkä joutsenten kaulat

Raudanmaan kyläkuidun pääurakoitsijan TLT-Connection Oy:n Hannu Virtanen, Elenian projektipäällikkö Jukka Laakso ja Raudanmaan Kyläkuitu Osuuskunnan puheenjohtaja Heini Niklas-Salminen, ja Telian Mika Kärki myhäilivät tyytyväisinä, kun sähkön maakaapeli ja valokuituverkko alkoi rakentua Raudanmaalle.

Kangasalan Köyrässä vietettiin iloisia maahanpanijaisia, kun samaan kuoppaan haudattiin sekä sähkökaapelia ja valokuitua. Raudanmaan Kyläkuitu Osuuskunnan, Elenian ja Telian yhteishankkeen ansiosta 151 taloutta saa entistä varmemmin sähkönsä ja 88 liittyjää taas pääsee nauttimaan nopeista valokuituyhteyksistä vuoden loppuun mennessä. Ensimmäiset kilometrit sähkökaapelia ja valokuidun mikroputkea vedettiin viime viikolla, ja yhteistyökumppanit hymyilivät kilpaa auringon kanssa.

Hankkeen alkuunpanija ja Raudanmaan Kyläkuitu Osuuskunnan puheenjohtajan Heini Niklas-Salmisen mukaan alueen langattomat nettiyhteydet ovat olleet ruuhkaiset jo pitkään. Joutsenen lentäminen sähköjohtoihin aiheutti jälleen kerran sähkökatkon samalla viikolla.

– Täällä maalla on totuttu siihen, että pitää itse toimia, jos jotakin haluaa. Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet tiet, salaojittaneet pellot ja vetäneet puhelin- ja sähköjohdot. Puhuimme kyläyhdistyksessä, että jotain täytyy meidänkin sukupolven tehdä. Kun yhä useampi palvelu saadaan verkon välityksellä, ovat hyvät tietoliikenneyhteydet tärkeät yritysten lisäksi myös muille asukkaille, Niklas-Salminen toteaa.

Mitä myydä, kun ei ole munaa, ei kanaa

Valokuidusta järjestettiin asukaskysely keväällä 2015. Osuuskunta perustettiin samana syksynä, vaikka keväinen kysely ei hyvää luvannut. Avustuksen edellytyksenä oli se, että kaupallisilla operaattoreilla ei ole kiinnostusta verkon rakentamiseen. Kiinnostusta ei ollut, joten osuuskunnan perustaminen oli ainoa tie kohti parempia tietoliikenneyhteyksiä. Tietoa valokuituhankkeista haalittiin niin oriveteläiseltä Ysinetiltä, Viestintävirastolta kuin Ely-keskukseltakin. Kustannuksia selvitellessä kävi ilmi, ettei valokuidusta tule mitään ilman sähkökaapelia, eikä sähkökaapelista mitään ilman valokuitua.

– Elenia oli juuri vetänyt Ponsantien varteen sähkökaapelia Mutikon tienhaaraan saakka. Meillä oli hyvä tuuri, kun tänne tuli kolmen päivän sähkökatko, niin rupesi nimiä tulemaan paperiin, Niklas-Salminen naurattaa yhteistyökumppaneita ja mediaa.

– Vedämme tänä vuonna 3000 kilometriä Säävarma-maakaapelia taajamiin, mutta näille kauniille paikoille [maaseutu] emme olleet aivan ensimmäisenä tulossa, mutta koska alue on herkästi vikaantuvaa ja runkojohto oli tuossa lähellä, tänne oli hyvä tulla, kun olitte niin aktiivisia, Elenian Jukka Laakso toteaa.

– Alussa oli hankalaa, kun ei ollut vielä sen enempää munaa kuin kanaakaan mitä myydä, Niklas-Salminen kuvailee ihmisten vakuuttamista tilanteessa, jossa ei ole varmaa tietoa sen enempää hinnasta kuin toteutuksestakaan.

Raudanmaan Kyläkuitu Osuuskunnan Heini Niklas-Salmisen mukaan kiinnostus valokuituun liittymiseen kasvoi sähköfirman mukaantulon jälkeen. Valokuidun lisäksi ihmisiä innosti sähkön parempi toimitusvarmuus.

Hyvä yhteistyö korostui pitkässä prosessissa

Liittymien myynti kuitenkin alkoi marraskuussa 2015, kun osuuskunnan aktiivit jakoivat alueet ja ottivat yhteyttä alueen asukkaisiin. Tammikuussa 2016 järjestettiin yhteinen tiedotustilaisuus Elenian kanssa ja jätettiin Kantri ry:n avustushakemus ruuhkautuneen Ely-keskuksen tarkistettavaksi.

– Osuuskunnan ja sähköyhtiön yhteistyömalli oli Elylle vielä vieras, joten lisäselvitysten ja ruuhkien vuoksi päätöstä odotettiin 10 kuukautta. Kun saimme suullisen luvan elokuussa 2016, järjestimme teleoperaattoreiden kilpailutuksen. Siinä ja urakkatarjouksissa tarvitsimme ammattiapua, ja sitä myös saimme yhteistyökumppaneilta, Niklas-Salminen kuvailee pitkän prosessin pullonkauloja ja yhteistyön merkitystä.

Verkon ylläpitäjäksi valikoitui kilpailutuksen kautta ensimmäiseksi viideksi vuodeksi Telia ja Avoin kuitu. Lähin teleoperaattoreiden liityntäpiste sijaitsi jo valmiiksi Pispalan ja Kautialan kylän rajamailla. Osuuskunnassa pidettiin erityisesti Telian yhteyden symmetrisyydestä eli siitä, että nopeudet sekä lähtevälle että tulevalle datalle ovat yhtä suuret.

– Osuuskunta rakentaa valokuituverkon Telian alueella sijaitsevaan laitetilaan. Telia toimittaa verkon aktiivilaitteet mukaan lukien asiakaspäätelaitteet ja ottaa verkon ylläpitoon. Telia Avoin Kuitu verkossa asiakas voi valita omat palvelunsa Avoin Kuitu palvelukonseptissa mukana olevien palveluntarjoajien joukosta, Telian Mika Kärki selvittää.

Pääurakoitsija TLT-Connection Oy:n Hannu Virtasen mukaan valokuitukaapelin rinnalla on vielä tyhjä mikrokanavaputki laajennuksia varten. Valokuidun käyttöiäksi on arvioitu vähintään 30 vuotta. Rakennettavan verkon välityskapasiteetti on riittävä.

– Tiedonsiirron tarve on kuitenkin jatkuvasti moninkertaistunut. Mikrokanavaputki ei paljoa maksa ja sen kautta voidaan puhaltaa tarvittaessa uusia mikrokuitukaapeleita ilman että tarvitsee kaivaa, Virtanen kertoo tulevaisuuteen varautumisesta.

Kaivuut tonteilla ovat alkaneet, ja runkokaapelia rakennetaan kohti laitetilaa Ponsantiellä. Asiakkaille yhteydet avautuvat syksyllä. Urakka valmistuu vuoden loppuun ja viimeiset ilmajohtojen purkutyöt tehdään keväällä 2018.

 

Taimmainen musta johto on taloliittymän sähkökaapeli, keskellä vasemmalla valokuidun liittymäputkia (mikrokanavaputkia) kiinteistöille ja keskellä oikealla turkoosi valokuidun runkoputki ja varaputki laajennuksia varten. Etualalla mikrokanaviin puhallettavia kaapeleita.