Tänä keväänä riittää tuskailua pihojen ja puutarhojen kanssa. On ehditty pitkälle toukokuuhun, mutta piha näyttää samalta kuin maaliskuussa. Vuosi sitten hedelmäpuut kukkivat ja uimavedet lämpenivät. Viime päiviin asti on pakastanut illasta aamuun ja sateet ovat itsepäisesti halunneet säilyttää lumisen olomuodon.
Puutarhaneuvoja Heidi Ovaska Pirkanmaan Martoista lohduttaa: poikkeuksellisen hyinen kevät ei ole katastrofi puutarhalle. Kylmä jakso alkoi niin varhain, että suuri osa kasveista jatkoi suoraan talvilepoaan.
– Paljon pahempi tilanne olisi ollut, jos tällainen kylmä jakso olisi tullut lämpimien kevätsäiden jälkeen. Silloin kasvit olisivat jo ehtineet aloittaa kasvunsa ja olleet herkkiä paleltumaan, Ovaska sanoo.
Katastrofi kytee sen sijaan monen innokkaan kotipuutarhurin mielessä, kun kylvämisen ja istuttamisen sijaan pitää vähän väliä lakaista pihapolut lumesta.
Kylmään ei kannata kylvää
Heidi Ovaska neuvoo, että kasvimaan laittoon ei kannata tänä keväänä kiirehtiä. On parasta jättää kylvöt ja taimien istuttamiset, kunnes maa on kunnolla lämmennyt. Esimerkiksi herne ei edes idä kylmässä maassa vaan siemenet mätänevät.
– Kevät on tällä hetkellä kolmisen viikkoa myöhässä, joten kasvimaan laiton voi hyvin siirtää kesäkuun alkuun. Todennäköisesti maa on useimmissa paikoissa vielä jäässä melko lähellä pintaa, hän sanoo.
Jos vielä kesäkuun puolella on kylmää säätä, kylvöt voi peittää hallaharsolla, jolloin kasvu nopeutuu.
Lannoitusta ei Ovaskan mukaan kannata tehdä, ennen kuin kasvit ovat kunnolla päässeet kasvun alkuun. Sen sijaan kalkkia voi hyvin levittää maahan jo nyt, ja malttamattomille multasormille löytyy muutakin puuhaa kylvöjä odotellessa.
– Nyt on hyvin aikaa haravointiin, siistimiseen, pihanrakentamiseen ja kaikkeen suunnitteluun. Rikkaruohojen torjunnan voi aloittaa, sillä ne kyllä jaksavat jo nousta pintaan, Ovaska ehdottaa.
Kasvukausi lyhenee
Heidi Ovaska muistuttaa, että kasvukausi ei olennaisesti pitene loppupäästä, vaikka se pääsisi alkamaan myöhään. Ilman viilenemisen lisäksi valon vähentyminen on kasveille merkki, että on aika käydä lepoon.
Siksi lämminkään syksy ei korvaa kevätkasvun viivästymistä, vaan myöhäisen kevään jälkeen kasvukausi yksinkertaisesti jää lyhyeksi. Silloin esimerkiksi omenoiden syys- ja talvilajikkeet eivät välttämättä ehdi kypsyä valmiiksi.
Myöhäinen kasvukausi saattaa myös heikentää ruusujen ja muiden koristekasvien seuraavan kevään kukintaa.
– Jos kukinta on myöhässä, kasville ei jää tarpeeksi aikaa valmistautua seuraavaan kauteen, Ovaska selittää.
Kastele vain havukasveja
Kuluvan kevään säitä on leimannut kylmän lisäksi kuivuus, ja siksi nurmet ja kukkapenkit näyttävät paitsi palelevilta, myös janoisilta.
Heidi Ovaska varoittaa, että tähän aikaan ei ole syytä ruveta kastelemaan perennoja. Talven jäljiltä maassa oleva kosteus riittää kyllä niille, ja ylimääräisestä vedestä voi olla haittaa. Jos maa on jäässä läheltä pintaa, vesi saattaa jäädä juuriston ympärille seisomaan ja jäätyä seuraavien yöpakkasten tullessa.
Poikkeuksena ovat haihduttavat havukasvit. Niiden juuristo kulkee syvällä jäisen kerroksen sisällä, joten vettä täytyy saada pinnassa olevien juurien kautta.
– Esimerkiksi kartiokuusia ja tuijia kannattaa ruveta kastelemaan, jos vesisateita ei kuulu, Ovaska neuvoo.
Sipulikukat jaksavat yrittää
Muiden murheiden lisäksi monet kotipuutarhurit surevat viimesyksyisiä sipulikukkaistutuksiaan, joista ei vieläkään näy muita merkkejä kuin korkeintaan muutamasenttisiä maasta pilkistäviä
lehdenkärkiä.
– Kylmä kevät ei ole ongelma sipulikasveille. Ne jaksavat kyllä ponnistaa kasvuvauhtiin, kun ilmat lämpenevät. Nekin vain odottelevat, Heidi Ovaska sanoo.
Sen sijaan keskitalven kova pakkanen on voinut vahingoittaa kukkasipuleja, koska suojaava lumipeite puuttui. Syksyllä pakkaset alkoivat äkisti kovien vesisateiden jälkeen, jolloin sipuleita on voinut paleltua, kun niiden ympärille on jäätynyt maahan imeytymätöntä vettä.
– Muutamat viime keväät ovat olleet niin lämpimiä, että olemme tottuneet näkemään kevätkukkia aikaisin. Nyt niitä täytyy vain jaksaa maltillisesti odottaa. Talvesta selviytyneet tulevat kyllä ajallaan, Ovaska lohduttaa tulppaaneja ja helmililjoja haikailevia.
