Pohjavesitutkimus: Nitraattityppi- ja kloridiarvot ylittävät ohjearvot laajalla alueella

Syrjänharjun pohjavedessä yhä paljon haitta-aineita

Kevään 2017 tutkimuksissa (oikeanpuoleisin palkki) nitraattityppipitoisuudet ovat nousseet talousveden laatuvaatimuksia suuremmiksi kahdessa Lahdentien varren mittapisteessä sekä Taustissa, jossa nitraattityppeä on kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin normit sallisivat.

Syrjänharjun pohjavesissä on niin paljon haitta-aineita, että alue on luokiteltu vesienhoitosuunnitelmassa riskialueeksi. Sen kemiallinen tila on arvioitu korkeiden torjunta-ainemäärien vuoksi huonoksi.

Huhtikuussa tehtyjen tutkimuksien mukaan pohjaveden torjunta-ainejäämät ovat laskussa, mutta nitraattityppi- ja kloridiarvot ylittävät ohjearvot laajalla alueella.

Huolestuttavin on nitraattityppitilanne. Sitä mitattiin entistä enemmän kolmessa Lahdentien varren mittapisteessä. Kovimmat arvot löytyivät Taustista, jossa nitraattityppeä on 27 milligrammaa litrassa, kun talousvedessä sallitaan maksimissaan 11 milligramman pitoisuudet. Myös kahdessa Lahdentienvarren mittapisteessä Kankaanmaan teollisuusalueen kohdalla raja-arvo ylittyy niukasti.

Taustin pohjavesiputken nitraattityppipitoisuudet kohosivat jo kahdeksan vuotta sitten lähes yhtä rajuihin lukemiin kuin nyt. Seuraavan vuoden mittauksissa pitoisuudet putosivat 21:stä 4,3:een milligrammaan litrassa. Tuoreiden tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että silloin pitoisuuksia laski harjusta purkautunut puhdas vesi, eikä typpilähteen ehtyminen.

– Pohjavesiputkesta saadaan vain pistemäinen tieto. Harjualueen virtaukset voivat muuttua pohjavesipinnan mukaan, ja toisena vuonna voidaan saada erilaiset tulokset, kun esimerkiksi puhdas, kuormittuneen alueen yläpuolelta virtaava vesi on huuhdellut näytteenottopistettä hetkellisesti, ylitarkastaja Merja Antikainen sanoo.

Havaintopisteen ravinteet ja torjunta-aineet laimenevat nopeammin, jos pohjavesiputki on karkeassa maalajissa. Hienossa hiekassa aineet huuhtoutuvat hitaammin pois.

 

Hitaasti pilaantunut puhdistuu hitaasti

Nitraattityppi on päätynyt pohjavesiin lannoitteista ja niiden käsittelystä tai jätevesistä. Ainakin osa kohonneista pitoisuuksista voi periytyä vuosien, jopa vuosikymmenten takaa. Silloin lannoitteita ja torjunta-aineita käytettiin peltoviljelyssä ronskimmin kuin nykyisin. Enää ylilannoitus ei kannata, koska lannoitteet ovat kalliita, vaan kasveille pyritään annostelemaan mahdollisimman tarkasti se, mitä ne pystyvät käyttämään.

Vesienhoidossa luokitellaan riskialueeksi, jos nitraattitypen määrä ylittää 3,3 milligrammaa litrassa. Syrjänharjun 18 pohjavesiputkesta vain kuntoradan kohdalla Taustialantien varressa jäätiin raja-arvon alle, joten nitraattityppeä on liikaa laajalla alueella.

Tilanne oli vastaavanlainen myös vuosien 2009 ja 2010 tutkimuksissa. ”Tämä on tyypillistä typpiyhdisteille, pilaantuminen on tapahtunut hitaasti, ja myös puhdistuminen on hidasta”, ELY-keskus toteaa kunnalle toimittamassaan tutkimusraportissa.

 

Kloridia maantiesuolasta

Kevään 2017 kloridipitoisuudet (tummin ja oikeanpuoleisin palkki) ylittävät ympäristölaatunormit (punainen viiva) lähes kaikissa Lahdentien varren mittapisteissä sekä Taustissa. Kloridia päätyy pohjavesiin maantiesuolasta.

Kloridipitoisuudet ovat laskeneet Lahdentien varressa, mutta ylittävät edelleen suositukset kuudessa havaintopisteessä Kankaanmaan teollisuusalueen ja Aapiskukon välillä. Myös Taustin mittapisteessä kloridia on puolitoista kertaa ympäristölaatunormia enemmän.

Kloridi päätyy pohjavesiin maanteiden suolasta. Pohjaveden 25 milligramman raja-arvo talousvedelle on asetettu putkistojen vuoksi. Tätä suuremmat kloridimäärät syövyttävät putkistoja.

Terveydellisiä haittoja aiheuttavat vasta kymmenkertaiset määrät, ja siksi talousvesilitrassa saa olla kloridia enintään 250 milligrammaa. Taustialantien risteyksen ja Kangasalan hitsaustyön kohdalta Lahdentien varresta mitatut korkeimmat pitoisuudet olivat 63 ja 62 milligrammaa.

Pälkäneen pohjavesien torjunta-ainepitoisuudet ovat laskeneet seitsemän ja kahdeksan vuoden takaisista edellismittauksista, mutta niitä tavataan poikkeuksellisen laajalla alueella.

 

Taustalla pitkäaikainen kuormitus

Kevään 2017 tutkimuksissa (oikeanpuoleisin palkki) torjunta-ainepitoisuudet olivat laskeneet talousveden laatuvaatimusten (punainen viiva) mukaisiksi. Lisäksi Pälkäneellä seurataan erikseen BAM-torjunta-ainetta (harmaat pylväät). Sitä tavattiin liikaa kahdessa Lahdentien mittapisteessä.

Pälkäneen pohjavesien kohonneet haitta-ainepitoisuudet ja kemiallisesti huono tila ovat poikkeus Pirkanmaalla.

– Tampereella on kolme pohjavesialuetta ja Valkeakoskella yksi, joissa kemiallinen tila on huono, koska maaperään on päässyt esimerkiksi liuottimia tai torjunta-aineita, Merja Antikainen kertoo.

Haitta-aineet ovat päätyneet Pälkäneen pohjavesiin ihmisten toiminnan tuloksena. Luontaiset nitraattityppipitoisuudet Pirkanmaan pohjavesissä ovat pieniä. Antikainen sanoo, ettei raja-arvoja ole vetäisty hatusta, vaan ne perustuvat ennen kaikkea terveysvaikutuksiin. Siksi on huolestuttavaa, jos pohjavesissä on torjunta-aineita ja suuria nitraattityppipitoisuuksia.

– Raja-arvot eivät ylity ihan pienellä. Pälkäneen lukemat kertovat merkittävästä ja pitkäaikaisesta kuormituksesta, Antikainen sanoo.

Typen osalta olennaisinta olisi, ettei lisäkuormitusta enää tapahtuisi: viemärit olisivat tiiviitä, ja pelloilla käytettäisiin oikeat määrät lannoitteita.

Kloridipäästöjä voidaan pienentää valtatien pohjavesisuojausten tai ympäristöystävällisempien liukkaudentorjunta-aineiden avulla. Molemmat keinot ovat kalliita.

Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvä toimenpideohjelma voi tuoda niihin rahoitusmahdollisuuksia. Suojauksia ei kuitenkaan tehdä erikseen, vaan teiden perusparannusten yhteydessä.

Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Suomi raportoi EU:lle, missä kunnossa pohjavedet ovat ja mitä niiden varjelemiseksi tehdään. Seurannalla ja toimenpideohjelmalla pyritään pitämään pohjavedet kunnossa ja välttämään Tanskan tilanne. Siellä maatalous on pilannut pohjavedet laajalla alueella.

Alkavan kauden toimenpiteisiin vaikuttaa syksyllä tehtävä pohjavesialueen tila-arviointi. Keskeisistä kysymyksistä ja toimenpideohjelmasta kuulutetaan aikanaan, joten kunta, maanomistajat ja pälkäneläiset pääsevät lausumaan niistä mielipiteensä.

 

Päästöihin vaikea puuttua

Syrjänharjussa otettiin keväällä pohjavesinäytteet 18:sta Tavasen asentamasta pohjavesiputkesta. Pohjavesinäytteitä ei saatu kaikista halutuista pisteistä, koska osa pohjavesiputkista on hajonnut ja yksi alue toimi laitumena.

ELY-keskus tutkii alueita ja aineita, joissa on aiemmin havaittu kohonneita pitoisuuksia. Siksi erityisseurannassa ovat nitraattityppi-, kloridi- ja torjunta-ainepitoisuudet.

Keväisten tulosten perusteella Syrjänharju pysyy jatkossakin riskialueena, mutta sen kemiallista tilaa ei enää välttämättä luokitella huonoksi, vaikka jotkut raja-arvot paikoin ylittyvät ja pohjavedestä löytyy aineita, joita siellä ei luontaisesti ole.

– Pälkäne on nyt rajatapaus. Kemiallisesti huono tila edellyttäisi pitoisuuksissa nousevaa trendiä, Merja Antikainen sanoo.

Nyt torjunta-aine- ja kloridipitoisuudet ovat hienoisessa laskussa.

Antikainen muistuttaa, että pohjavesien pilaamiskielto on Suomessa ehdoton.

– Pohjavesiä pidetään kunnossa myös tulevia sukupolvia varten. Siksi viranomaisten ja kunnankin pitäisi huomioida pohjavesialueet ratkaisuissaan ja maankäytön suunnittelussaan. Tilanne on vuosien saatossa mennyt parempaan suuntaan, koska esimerkiksi lietteiden levityksestä pelloille on päästy pohjavesialueilla.

Eläintiloille ja muille ympäristölupaa vaativille laitoksille on ympäristöluvissa usein velvoitettu pohjaveden laadunseuranta. Pohjavesien pitkäaikaisiin päästöihin voi olla kuitenkin vaikea puuttua, koska esimerkiksi peltoviljely, taimituotanto ja jätevesien johtaminen eivät sellaisenaan tarvitse lupaa, jolloin pohjaveden tilaa ei myöskään seurata.

 

ELY-keskus tutkii Pälkäneen pohjavesien tilaa Tavasen pohjavesiputkien avulla. Tuomas Männistö ottamassa näytettä.

 

Pilaammeko pohjavetemme itse?

ELY-keskusta ja sen toimeksiannosta näytteitä hakenutta Rambollia syytettiin keväällä Sydän-Hämeen Lehdessä luvattomista pohjavesitutkimuksista. Pälkäneellä epäiltiin, että Tavasen pohjavesiputkista otetut vesinäytteet liittyivät tekopohjavesilaitoksen valmisteluun. ELY-keskus vastasi seuraavansa pohjavesien haitta-ainepitoisuuksia.

Keväisten tutkimusten tulokset kertovat, että pohjavesien tilaa seurataan aivan aiheesta. Pälkäne sijaitsee komealla harjulla, mutta pohjavedet ovat yhtä heikossa kunnossa kuin liuottimien ja torjunta-aineiden pilaamat Tampereen ja Valkeakosken pohjavesialueet.

Pälkäneellä vastustetaan Tavasea, koska laitoksen pelätään pilaavan pohjavedet. Vastustukselta katoaa suurin terä, jos pälkäneläiset itse kaivavat harjut soramontuiksi ja pilaavat pohjavedet torjunta-aineilla, lannoitteilla ja jätevesillä.

ELY-keskuksen kannattaa tiedottaa pohjavesien tilasta aina kun uusia tuloksia saadaan. Syrjänharju on jo aiemmin luokiteltu riskialueeksi ja sen kemiallinen tila huonoksi korkeiden torjunta-ainemäärien vuoksi. Harjuistaan ja pohjavesistään huolestuneet pälkäneläiset varmasti haluavat, että harju pysyy juotavan puhtaana ilman että Tavase alkaa laimentaa sen haitta-ainepitoisuuksia Roineen järvivettä imeyttämällä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?