Martat: Kotimaisista raaka-aineista syntyvät suomalaisten arvokkaimmat juhla-ateriat

Juhla maistuu nokkoselta, piimältä, kantarellilta…

Kurssipäivän lopuksi päästään juhlapöytään. Tuula Kylä-Laason (oikealla) ohjaamalla kurssilla kokeiltiin eri vuodenaikoijen reseptejä.

 

Sari Männik viimeistelee marttojen ruokakurssin kattauksen tuomalla siihen kuuman mustikkakukon.

100-vuotias Suomi juhlii suomalaisella ruualla. Marttaliitto on suunnitellut juhlavuoden kunniaksi kolme juhla-ateriaa, joiden perustana ovat kotimaiset, helposti saatavissa olevat raaka-aineet. Yksi ateriakokonaisuus on varhaiskevään, toinen sadonkorjuuajan ja kolmas itsenäisyyspäivän tarjoilua varten. Ruokaohjeita ja -ohjausta voi tiedustella oman paikkakunnan marttayhdistyksiltä.

Pälkäneen martat kouluttautuivat juhlapöytäkurssilla valmistamalla esimerkkejä kaikista kolmesta kokonaisuudesta.

– Kun tutustumme itse resepteihin käytännössä, voimme entistä varmempina neuvoa niiden valmistamista ja juhlatarjoilun suunnittelua, sanoi kurssin kouluttajana toimiva Tuula Kylä-Laaso.

Juhlaruuissa maistuu suomalaisuus, kun aineksina ovat esimerkiksi peruna, porkkana, punajuuri, kantarelli, lohi, poro, kaali, nokkonen, speltti, mustikka ja raparperi. Niistä syntyy osaavissa käsissä salaattia, sämpylää, munakasrullaa, vuokaa, paistosta, pirtelöä.

Marttojen tavoitteena ei ole ollut luoda ateriakokonaisuuksia perinneruuista, vaan käyttää perinteisiä suomalaisia, mieluiten läheltä saatavia raaka-aineita uudenlaisissa, nykyaikaan sopivissa resepteissä. Itsenäisyyspäivän jälkiruoka on kuitenkin poikkeus – perinteinen itäsuomalainen herkku, mustikkakukko eli rättänä.

– Mustikkakukko on suomalaista superfoodia, ruista ja mustikkaa, Tuula Kylä-Laaso hymyili.

 

 

Vaihtoehtoja juhlakahville

Marttojen juhla-ateriat on tarkoitettu ennen kaikkea kotiin perheen tai ystävien kesken nautittaviksi, mutta niistä voi poimia herkkuja myös valmistujais- tai syntymäpäiväjuhlien seisoviin

Pieniin alumiinivuokiin leivottuja poropiiraita on helppo käsitellä.

pöytiin.  Esimerkiksi pienet piiraat sopisivat suolaiseksi tarjottavaksi kahvipöytään, martat vinkkaavat.

 

Pienet poropiiraat

Taikina

50 g voita

50 g maitorahkaa

1 dl gluteenitonta jauhoseosta tai vehnäjauhoja

¼ tl leivinjauhetta

 

Täyte

100 g kylmäsavuporoa

pala purjoa

0,5 dl persiljaa

2 munaa

2 dl ruokakermaa

1 dl juustoraastetta (50 g)

mustapippuria

 

Sekoita pehmeä voi, rahka ja jauho-leivinjauheseos tasaiseksi taikinaksi. Pane hetkeksi jääkaappiin vetäytymään.

Kuutioi kylmäsavuporo, hienonna purjosipuli ja persilja. Sekoita ainekset keskenään. Sekoita munien rakenne rikki ja sekoita joukkoon kerta, puolet juustoraasteesta ja ripaus pippuria.

Jaa taikina 10 osaan, kauli tai taputtele jokaisesta ohuehko pyöreä levy ja painele se foliovuokaan niin ettei taikina tule reunojen yli. Jaa poroseos vuokiin ja lusikoi munamassa päälle. Ripottele pinnalle loput juustoraasteesta. Kypsennä piirasta 175-asteisessa uunissa 20–25 minuuttia.

 

Ruokakurssilla poropiiraita leiponeet martat Jaana Mäki-Mantila ja Mirva Nikkanen lisäävät tärkeän vinkin: Ohjeen täytemäärä riittää kaksinkertaiseen määrään piiraita.

– Siis kun teet kaksi taikinaa ja yhden täyteannoksen, saat tasan 20 piirasta, he neuvovat.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?