”Uutta hakusulkua ei ole tulossa.”

Tilaisuuden juhlapuhujaksi saapui kansanedustaja Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta. Kuva: Ilkka Heinonen

Sahalahden Kontulaan oli perjantaina 19.5. kokoontunut viitisenkymmentä metsänomistajaa ja alan toimijaa Metsästä kestävästi energiaa ja työtä -hankkeen avajaisiin. Metsänhoitoyhdistys Roineen kahden ja puolen vuoden mittaisen kestävän metsätalouden kehittämishankkeen lähtölaukauksessa kansanedustaja Arto Pirttilahti teki laajan katsauksen niin EU:n kuin Suomen hallituksenkin metsäalaa koskettaviin linjauksiin.

– EU:lla ei ole metsäpolitiikkaa, painotti Pirttilahti.

Suomalaista metsätaloutta ja metsänomistajaa säädellään muun muassa ilmasto- ja maatalouspolitiikan kautta. Pirttilahti kiitteli asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista (kesk.) ahkerasta reissaamisesta Suomen hyväksi ympäri Eurooppaa.

Roineen hankkeella metsien kestävää käyttöä halutaan edistää saattamalla metsät entistä paremmin hoitotoimien ja hakkuiden piiriin. Erityisesti taimikoiden ja nuorten metsien kunnostukseen liittyy keskeisesti valtion Kemera-tuki. Viime syksystä tämän vuoden huhtikuulle kestänyt hakusulku on viivästyttänyt kunnostustöitä ja luonut epävarmuuden ilmapiiriä. Pirttilahti toi Kontulan yleisölle toivottuja terveisiä valtion aikeista Kemeran suhteen. Nyt hakemukset, toteutusilmoitukset ja maksatukset ovat pysyneet hyvin tasapainossa – raha liikkuu ja työt saadaan tehtyä.

– Uutta hakusulkua ei ole tulossa, kansanedustaja totesi ja toivotti Metsästä kestävästi energiaa ja työtä -hankkeelle onnea ja menestystä.

Työtä ja hyvinvointia yhteiskuntaan

Hankkeen slogan ”Miljoonan euron mahdollisuus” viittaa metsien huomattavaan potentiaaliin työn ja toimeentulon mahdollistajana. Suomalaisella metsänomistajalla on ainutlaatuinen asema: hoitamalla metsäomaisuutensa tuottokuntoon hän luo myös työtä ja hyvinvointia yhteiskuntaan, usein vieläpä omaan kotikuntaansa. Kangasalan ja Pälkäneenkin metsissä on monta miljoonaa tienattavana ja näkymät myös energiapuun menekille ovat valoisat.

Digitalisaation ja metsävaratiedon käytössä on syytä olla tarkkana, kommentoi metsätalousneuvos Jarmo Toukola. Kuva: Ilkka Heinonen

Toimitusjohtaja Pekka Lehtonen kertoi tilaisuudessa Kangasalan Lämpö Oy:n ja Roineen hedelmällisestä yhteistyöstä. Riunrannan biolämpölaitoksen polttoaineen toimituksesta, käytöstä ja valvonnasta Roine vastaa ”avaimet käteen” -periaatteella. Kokemukset toimintamallista ovat erittäin positiivisia.

Keskustelua syntyi myös digitalisaatiosta osana hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä – kärkihanketta.

– Digitalisaatio on nykypäivää, eikä sitä kannata vastustaa. Metsänomistajien yksityisyyden suojaa on kuitenkin tarkoin varjeltava, kun metsävaratietoa kerätään ja käytetään, metsätalousneuvos Jarmo Toukola kommentoi ja lähetti Pirttilahden välityksellä valtiovallalle terveiset kaikkia suomalaisia metsänomistajia koskevasta aiheesta.

Kaukokartoitus, älypuhelinsovellukset ja sähköiset puukauppapaikat ovat tulleet viime vuosina metsäalalle rymisten. Järjestelmissä ja sovelluksissa on potentiaalia, mutta myös omat ongelmansa. ”Taivaalta katsomalla” metsän kaikki ominaisuudet eivät avaudu, ja vaikka data olisikin käyttökelpoista, saappaat jalassa metsiä mittaavia ammattilaisia tarvitaan edelleen.

– Digitalisaatio saattaa kehittyä hyväksi rengiksi,mutta isännäksi siitä ei ole”, Roineen toiminnanjohtaja Pekka Jaatinen kiteytti.