Suppailussa pienetkin lihakset saavat liikettä

Vladimir Savelievin mukaan SUP-lautailu sopii myös nivelvaivaisille. SUP tulee sanoista Stand Up Paddling, minkä voisi kääntää vapaasti pystymelonnaksi.

Laudan päällä seisaallaan melominen eli suppailu puskee tosissaan Suomen suveen, mikäli kauppojen valikoimia on uskominen.  SUP-lautailu näyttää atleettien lajilta, mutta sen käsityksen Kangasalan uimahallista tuttu Vladimir ”Vladi” Saveliev torjuu oitis.

­– Amerikassa suppailua käytetään painonpudotusmenetelmänä. Lautailu kohottaa nopeasti lihaskuntoa, eikä se rasita niveliä. Se on paras tapa vahvistaa keskivartalon lihaksia, koska laudalla tasapainoilu aktivoi myös pienet lihakset, Saveliev oikoo mielikuvaa.

Mies on joutunut selkävamman vuoksi luopumaan monesta lajista, mutta SUP-melonnassa hän kilpailee erityisesti pitkillä matkoilla. Tuttu uimakouluohjaaja on vetänyt myös sup-kursseja.

– Harjoittelu sopii myös ihmisille, joilla on lonkka- tai polviongelmia.  Kursseilla on käynyt triatlonistien lisäksi paljon ihmisiä jotka eivät harrasta mitään urheilua. Silti paristasadasta henkilöstä vain 1 tai 2 ei pääse nousemaan laudalle 20 minuutin yrittämisen jälkeen, Saveliev väittää.

Jotkut jopa joogaavat tai jumppaavat laudan päällä. Laudalla tasapainotellessa myös pienet lihakset joutuvat töihin, toisin kuin kuntosalitreenissä, jolloin töitä tekevät lähinnä isot lihakset. Toki lajia voi harrastaa myös ulkoilumielessä ilman sen kummempia kuntotavoitteita.

SUP-laudan päälle mennään kontalleen. Ylävartaloa, alaselkää ja lantiota heilutellen voi herätellä pieniä lihasryhmiä. Vladimir Saveliev on vetänyt SUP-kursseja Kuohussakin.

Turvallisuutta täytyy ennakoida

Kuten muissakin vesilajeissa, turvallisuusseikat täytyy ottaa huomioon. Saveliev suosittelee aloittelijoille alkeiskurssia, jossa oppii oikean tekniikan ja saa muutenkin ohjeita turvalliseen liikkumiseen. Jos siihen ei ole mahdollisuutta, isommilta haavereilta säästyy kunnon varusteilla ja ennakoinnilla. Kelluntaliivejä suositellaan kaikille alle 12-vuotiaille. Hätätilanteessa kelluntaliivit ovat tarpeen aikuisellekin, vaikka lauta pysyy aina veden pinnalla.

– Laudassa pitää ehdottomasti olla kunnollinen karkuremmi. Jalkaan kiinnitetyn remmin vuoksi lauta ei pääse karkaamaan, ja meloja pääsee takaisin laudalle, mikäli kaatuu. Kastautumista ja laudalle nousemista on hyvä harjoitella, jotta ei pudotessa hätäänny. Laudalle takaisin pääseminen vaatii hyväkuntoiseltakin voimaa, jos tekniikka ei ole kunnossa.

Normaaleja vesillä liikkumisen varokeinoja on reittisuunnittelu sekä reitistä ja aikataulusta kertominen läheisille. Ladattu matkapuhelin kannattaa pakata vesitiiviiseen suojapussiin.

– Itse melon aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, jolloin veden lämpötila voi olla vain +5 astetta. Kerran mela katkesi ja jouduin melomaan käsin rantaan. Täytyy pystyä soittamaan apua, jos tulee kylmä tai voimat loppuvat, Saveliev kertoo itselleen sattuneesta matkahaaverista.

Hyvälläkin säällä kannattaa lähteä aluksi vastatuuleen, jotta ei tule matkanneeksi voimiensa tunnossa liian kauas. Pitkä paluumatka vastatuuleen tai muuttuneessa säässä verottaa nopeasti voimia keneltä tahansa.

– Suppailu tarjoaa yhden tavan liikkua vesillä ja nähdä maisemia uudesta perspektiivistä. Jotkut ottavat lapsetkin mukaan laudan keulalle, Saveliev rohkaisee uuden harrastuksen pariin.

Vladimir Savelievin mukaan SUP-lautailu sopii myös nivelvaivaisille. SUP tulee sanoista Stand Up Paddling, minkä voisi kääntää vapaasti pystymelonnaksi.

 

Vuokraamalla pääsee alkuun

– Suomessa laudat ovat vielä varsin arvokkaita. Hyvän peruslaudan saa uutena noin 700 eurolla ja käytettynä 500 eurolla. Halpalautoja en voi suositella, ne hajoavat helposti joko sisältä tai ulkoa, Vladi Saveliev opastaa.

Monenlaisia lautoja valmistetaan eri tarkoituksiin kiinteistä kilpalaudoista ilmatäytteisiin vapaa-ajanlautoihin. Kiinteärakenteiset välineet liukuvat kevyemmin ja niillä pääsee lujempaa, mutta ne ovat herkkiä vaurioitumaan. SUP-ohjaajan mukaan kolhut pitäisikin korjata pikimmiten, ennen kuin sisään tunkeutuva vesi turmelee laudan rakenteet.  Aloittelijalle hän suosittelee ilmatäytteistä niin sanottua all around -lautaa.

– Lauta on kilpamalleja leveämpi ja vakaampi. Ilmatäytteisenä se on helppo ottaa mukaan, Saveliev kuvailee 3-metristä noin 10 kiloa painavaa mallia.

Käyttömukavuuteen vaikuttaa myös laudan paksuus. Suomen olosuhteisiin suppailija suosittelee noin 15 senttimetriä paksua lautaa, etenkin jos harrastaa matkamelontaa viileissä vesissä.

– Ohuella laudalla jalat ovat koko ajan märkinä. Kylmässä vedessä jalat saattavat kohmettua, vaikka olisi märkäpuvun tossut jalassa, Saveliev perustelee paksun ja hitaan, mutta vakaan laudan hankintaa.

Ilmatäytteisten lautojen kestävyyttä voi ennakoida niiden kestämä ilmanpaine. Savelievin mukaan hyvät,  1 ½ – 2 barin laudat kestävät paremmin aaltojakin. Hänen mukaansa aloittelijan kannattaa hankkia säädettävä mela, ennen kuin itselle soveltuvin melan pituus on varmistunut. Kuten kaikessa välineurheilussa, laudoissa ja niiden yksityiskohdissa on lukuisia ominaisuuksissa, joiden soveltuvuus itselle selviää vasta kokemuksen myötä.

– Vuokraamalla pääsee kokeilemaan lajia ja välineitä. Vesaniemessä vietetään 17. kesäkuuta liikuntapäivää ja silloin voi tulla kokeilemaan suppailua, Saveliev kertoo.

Laudan ja karkuremmin lisäksi perusvarustukseen kuuluvat märkäpuku, tossut ja kelluntaliivit. Puhelin on syytä laittaa vesitiiviseen pussiin.