Juhannuksen aikaan – ja siitä eteenpäin lomakauden pyörähtäessä toden teolla käyntiin – huomaa sen, miten vesi ja veneily edelleen kiehtovat suomalaisia. Liikenneviraston tuoreimpiin ja laajimpiin kuuluvassa selvityksessä arvioidaan veneiden määrän kasvaneen Suomessa viime vuosina. Tutkimuksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä lähes 1,2 miljoonaa vesikulkuneuvoa, joista moottoroituja on 554 000.
Eniten vesikulkuneuvoja on Pirkanmaan lisäksi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Yleisimmin käytössä on alle 20-hevosvoimainen perämoottorivene, jolla on pituutta 5,4 metriä ja ikää noin parikymmentä vuotta. Kokeneita ovat myös veneilijät, joista kaksi kolmasosaa on tutkimuksen mukaan veneilyt jo yli 20 vuotta. Lähes puolet aktiivisesti veneilevistä on suorittanut jonkin veneilytutkinnon.
Positiivisinta lienee, että veneilyturvallisuus on kohentunut jonkin verran viimeisten vuosien aikana. Veneiden ja veneilyn määrän kasvamisesta huolimatta veneilyonnettomuudet eivät ole lisääntyneet samaa vauhtia, vaikka epäily siitä käynee monella mielessä aina juhannuksen ajan uutisointia seuratessa. Liikenneviraston mukaan raportoidut ruorijuopumukset sekä alkoholin rooli onnettomuuksissa ovat vähentyneet merkittävästi.
Hukkumiskuolemia kohdattaisiin luultavasti nykyistä harvemmin, jos veneilijät käyttäisivät vielä ahkerammin pelastusliivejä. Pelastusliivipakkoa tuskin on lähivuosina kuitenkaan luvassa aikana, jolloin valtion johto väläyttelee heijastimista ja pyöräilykypäristä luopumisen mahdollisuutta.
Mikään ei toki estä liivien käyttöä ilman lainsäädäntöäkin, mutta monesti suomalainen mies jättää
Siihen, mikä veneilyssä suomalaisia viehättää, ei Liikenneviraston selvitys kuitenkaan osaa antaa lopullista vastausta. Ehkä asiaa pähkäilevän maakravun kannattaa hakea asiaan vastausta lähtemällä vesille, mihin täkäläiset puitteet antavat hyvät mahdollisuudet. Turvallisesti, totta kai.
