Suunnistus: Sydän-Hämeen rastit juhlii 30-vuotisjuhlakisoilla

Aarteenetsinnän luonne ei muutu

Sydän-Hämeen rasteilla suunnistetaan tänään keskiviikkona 30-vuotisjuhlarastit. Löytämisen ilo liikuttaa Kalle Vaismaata ja Eino Anttilaa keskiviikkoisin.

Sydän-Hämeen rastit tavoittelee sataa suunnistajaa 30-vuotisjuhlarasteille. Syrjänharjulla suunnistetaan tänään keskiviikkona 5.7. teemalla Voimalla sadan suunnistajan, ja joka kymmenes suunnistaja saa pienen palkinnon. Viiden erilaisen radan lisäksi voi valita retrosuunnistuksen. Kolmessa vuosikymmenessä koko laji on kokenut isoja muutoksia.

Eino Anttila oli ratamestarina, kun Sydän-Hämeen rastit polkaistiin käyntiin ensimmäisen kerran toukokuussa 1987. Sitä ennen oli juostu rastien perässä reserviupseerien ja aliupseerien nimissä. Toiminnan alkuperäisenä tarkoituksena oli kehittää reserviläisten suunnistustaitoja.

– Aikanaan annettiin liikaa siimaa muille joukkueille jotostelukilpailuissa, kun suunnistus ei sujunut. Muutaman kerran kesässä järjestettiin reserviläisille kisoja, mutta sitten alkoi tulla painetta ulkopuolelta, kun muutkin halusivat tulla mukaan, Anttila kertaa.

Pälkäneen Luja-Lukko tuli mukaan järjestäjäksi, ja myöhemmin Lukolle perustettiin oma suunnistusjaosto.

– Alkuun radat oli suunniteltu aikuisille, ja niitä oli vain pari erilaista. Aika pian kuntorasteille tulivat myös lastenradat, ja myöhemmin aloitettiin jokavuotinen suunnistuskoulu. Ennen suunnistuskouluja lapset oppivat vanhempiensa virheetkin, Anttila virnistää.

Anttilan mukaan suunnistusvarusteetkin ovat parantuneet huomattavasti kolmessa vuosikymmenessä, mutta eniten muutoksia on tuonut digitalisaatio. Luja-Lukon suunnistusjaoston puheenjohtaja Kalle Vaismaan mukaan suunnistuksesta on tullut entistä yleisöystävällisempi laji, koska suunnistajien kulkua pystyy seuraamaan sähköisten välineiden avulla. Televisiolähetyksissä näkyvät suunnistajien reittivalinnat ja netissä voi seurata suorituksia suorana lähetyksenä. Lisäksi lajia on muuttanut karttojen parantuminen. Ennen kompassin käyttö, suunta ja askelpari olivat rastille löytämisen perusta. Nyt tarkat ja paikkansa pitävät kartat ovat pääosassa, ja kompassilla vain suunnataan kartta oikein päin.

– Karttojen pohjana käytettiin silloisia Maanmittauslaitoksen peruskarttoja, jotka olivat summittaisia. Suunnistuskartat ja -reitit piirrettiin käsin. Maastotöissä vain käveltiin, käveltiin ja käveltiin, jotta merkinnät saatiin paikoilleen. Nyt pohjana ovat laserkeilauskartat ja tarkka satelliittipaikannus, Anttila vertaa karttojen ja ratojen piirtämistä ennen ja nyt.

Kartoitettuja alueita Pälkäneellä on runsaasti, mistä molemmat kiittelevät erityisesti paikallista ratamestari- ja kartantekijägurua Pekka Jokista.

Suosio kasvaa

Vaismaan mukaan suunnistuksen suosio on kasvanut, mikä on varsin poikkeuksellista eri harrastusmahdollisuuksien puristuksissa.

­– Jukolan viestiin ja Venlojen viestiin panostaminen on tuonut uusia harrastajia, kun työporukat ja tavalliset luonnossa liikkujat ovat löytäneet lajin. Ruotsalainen Tiomila-tapahtuma on pienentynyt muutaman sadan joukkueen tapahtumaksi, kun taas Jukola on kasvanut 50 000 ihmisen massatapahtumaksi, Vaismaa tietää.

Testaa mikä muuttui Syrjänharjulla

Keskiviikkona Syrjänharjussa voi mennä kokeilemaan miten rasteilla käy vanhan, vuodelta 1976 olevan kartan kanssa. Retrokartan kanssa voi mennä suunnistamaan koko heinäkuun ajan. Kartan voi noutaa veloituksetta Pälkäneen urheilusta ja kalastuksesta.

­– Siellä voi kyllä eksyä ennen kuin rasti löytyy. Maasto on muuttunut niin paljon, eikä se alkuperäinen karttakaan ollut kovin tarkka, Eino Anttila huomauttaa.

Muutoksista huolimatta jotain on pysynyt ennallaan.  Rastit ovat keskiviikkoisin, paikalla käteen saadaan kartta, sitten mennään metsään ja moni vielä saunaankin urakan jälkeen.

– Aarteenetsimisen into ja luonnossa liikkumisen ilo pysyy, Vaismaa toteaa.

– Ja nöyryys pysyy myös aina mukana, Anttila naurahtaa viitaten siihen, että aina joskus löytämisen ilo jää kokematta.

Keskiviikon juhlakisassa ratavaihtoehtoina ovat viisi kilometriä, kolme kilometriä, puolitoista kilometriä, helppo D ja rastireitti. Lähtöpaikalle on opastus Lahdentieltä Mustikkavuorentien risteyksestä. Järjestäjältä on saatavana myös suunnistuskartta vuodelta 1976, johon on suunniteltu helppo 2,5-kilometrinen rata. Se on kierrettävissä koko heinäkuun ajan. Karttoja voi noutaa Pälkäneen urheilusta ja kalastuksesta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?