Usein sanotaan, että juhannuksena kukat ovat komeimmillaan. Tänä vuonna viileän kevään vuoksi kukkien kukinta on jonkin verran myöhässä ja siksi voikin sanoa, että vielä juhannuksen jälkeenkin kannattaa lähteä kukkia bongaamaan. Kurjenpolvet, leinikit, putkikasvit ovat parhaassa vedossa, mansikka kukkii enemmän kuin vuosiin, ailakitkin punaavat edelleen pientareita. Kun viileä sää hetkeksi on antanut periksi, ovat kukat oikein pompanneet esiin. Tosin epävakaata säätä on ennustettu ja sellainen sää saattaa ollakin silloin, kun tämä lehti ilmestyy.
Minulta kysyttiin, miksi kukat kukkivat tänä vuonna näin runsaasti? Lyhyesti voisi sanoa, että vuodet eivät ole veljeksiä, toisinaan kukkia on paljon toisinaan vähän. Tänä vuonna kevään kuivuus ja viileys ovat varmaan edesauttaneet. Olen itse ihmetellyt mansikan kukinnan runsautta, mutta myös rönsyleinikkien määrää. Keltainen matto kostealla paikalla kertoo rönsyleinikin kasvupaikasta. Se on röyhähtänyt monin paikoin valtaisaan kukintaan. Tähän usein on syynä maan käsittely. Tien laitaan on syksyn tai talven aikaan kaivettu oja tai upotettu kaapeli ja nyt se paikka löytyy keltaisen maton kohdalta. Mielenkiintoista on nyt seurata, jatkuuko tämä kukkaloisto koko heinäkuun ajan ja miten säät siihen vaikuttavat. Yleensähän kesän kuivuus ja kuumuus saa kukat nuutumaan jo varhain, kostea ja viileä taas lisää paitsi kukintaa niin myös kukinta-aikaa.
Eräässä viestissä ihmeteltiin keltakukkaista kasvia, jolla on vain neljä terälehteä eikä normaalia viittä. Onneksi mukana oli kuva ja siitä saatoin nähdä, ettei kyseessä ollutkaan leinikki eikä hanhikki, joilla on rätvänää lukuunottamatta kaikilla viisi terälehteä. Kyseessä oli täällä melko yleinen keltamo. Kasvi kuuluu unikkokasveihin ja viihtyy asutuksen piirissä. Se on muinaistulokas ja hyötynyt ihmisen toiminnasta. Kasvi on ollut aikoinaan rohdoskasvi, jota on suosittu ja jopa viljelty. Sen oranssi maitiaisneste on sukua unikkojen nesteille ja ehkä näin on ajateltu silläkin olevan oopiumin kataisia hermostollisia vaikutuksia. Keltamo on kuitenkin myrkyllinen ja on aiheuttanut pahojakin myrkytystiloja. Siksi kannataa varoittaa lapsia koskemasta siihen, jos se pihapiirissä kasvaa. Keltamon nestettä on käytetty mm. känsiin, syyliin, pisamiin ja silmäsairauksiin. Tästä johtuu sen vanha nimikin pääskynruoho. Perimätieto kertoo pääskyn puristaneen poikastensa sokeisiin silmiin keltamon nestettä, jotta poikaset saisivat näkönsä. Suomessa kasvia ei tiettävästi ole kovin yleisesti käytetty, mutta joissain maissa se edelleen on apteekkitavaraa.
Kun kukat nyt kukkivat komeasti, niin suosittelen keräämään luonnonkukkakimppuja koristeeksi. Eihän se kasvien nimistö niin kauhean tärkeä ole, mutta toisaalta ainakin itsestäni on hauska tietää myös se, mitä kasveja maljakkoon olen löytänyt. Minulle voi lähettää kuvia niistä kukista, joita ette tunnista. Yritän sitten auttaa määrittämisessä. Jos juhannustaiassa kerättiin seitsemän yrttiä tyynyt alle, niin miksei sitten muulloinkin, vaikka ei niitä morsioita tai sulhasia enää niin kaipaisikaan. Onnea bongaukseen!
