Kunnallispolitiikka: Pitkän linjan vaikuttaja keskittyy kotiseututyöhön

En minä kylältä minnekään katoa

Valtuustokokemusta viideltä eri vuosikymmeneltä poistui Kangasalan valtuustosta, kun kuhmalahtelainen Arja Marttala päätti keväällä pitkän uransa kunnallispolitiikassa. Kuhmalahdelta vuonna 1977 alkaneen urakan päätös ei aiheuttanut haikeutta.

– Olin ehtinyt jo kerran lopettaa, mutta lähdin vielä 2012 ehdolle, kun keskustalla oli muiden puolueiden tapaan pula ehdokkaista. Kun neljän vuoden pestin jälkeen tuli vielä viiden kuukauden lisäaika, haikeuden ehti karistaa pois mielestään. Kauden päätös ei oikein tuntunut miltään, Marttala toteaa.

Marttalan mukaan päätöksenteko muuttui Kuhmalahden ja Kangasalan kuntaliitoksen myötä toisenlaiseksi, kun asioiden suuruusluokka muuttui.

– Pienessä kunnassa asiat eivät etene, jos jatkuvasti laitetaan kapuloita rattaisiin. Mitä suurempi foorumi, sitä isompi rooli on yhteistyöllä ja verkostoilla. Kangasalan valtuustossa äänenpainot muuttuivat kovemmiksi, Marttala pohtii päätöksentekoa.

Vuosikymmeniä sitten Marttala oli mukana rakentamassa ja tuomassa palveluita kyliin, nyttemmin päätöksenteko on usein karsimista ja luopumista. Ilmapiiri kiristyy, kun jaettavaa ei ole.

– Nykypolitiikka on entistä repivämpää. Olisin varmaan lyönyt hanskat tiskiin, jos sosiaalinen media olisi ollut ennen valloillaan. Asioista voi kiistellä äänekkäästikin, mutta henkilökohtaisuuksiin ei saa mennä.

Hän onkin jättänyt Facebook-keskustelujen seuraamisen vähemmälle ja keskittyy netissä vain tiedottamiseen ja tiedonhakuun.

Marttalasta tuntuu siltä, että todellinen valta on muualla kuin valtuutetuilla. Asiat ovat valmiiksi pureskeltuja ennen kuin ne päätyvät virkamiehiltä ja lautakunnista kunnanhallituksen kautta valtuustoon, vaikka toki valtuustollakin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Valmistelu voisi olla avoimempaa.

– Paras esimerkki oli muutos kunnasta kaupungiksi. Aamulehdestä minäkin siitä luin. Mielestäni Kangasala on maaseutua, mutta pian on Kuhmalahtikin esikaupunkialuetta, Marttala huomaa kaupunkilaisuuden koomisen puolen.

Kylien kohtalo surettaa – ja ilahduttaa

Isältä ja vaarilta peritty mielenkiinto kunnallispolitiikkaan kuitenkin kantoi viidellä eri vuosikymmenellä.

– Kuntalaivassa asiat eivät tapahdu hetkessä. Oli mielenkiintoista seurata miten asiat ja suunnitelmat toteutuvat, vaikuttajanainen perustelee pitkää uraa.

Entinen kunnallispoliitikko muistelee Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan aikaa 2000-luvun alkupuolella mukavana ajanjaksona.

– Se oli hyvää ja syvää kuntayhteistyötä. Kaikilla oli sananvaltaa, eikä ketään jyrätty. Hankkeilla tuotiin pitäjiin ja maaseudulle hyvinvointia. Silloin kylillä oli jotain arvoa.

Kylien kohtalo surettaakin kyläaktiivia. Syrjäseuduilta on vaikea saada edustajaa edes valtuustoon tulevasta maakuntavaltuustosta puhumattakaan. Marttalasta kylien elinvoimaa tuetaan vain juhlapuheissa ja konkreettinen tuki riistetään muualle. Siksi on tärkeää aktivoida paikkakuntalaiset.

Kuhmalahden puolustaja itse jatkaa nyt työtä yhdistyksissä. Kotiseututyö, SPR Kuhmalahti ja sotaveteraanit saavat osansa lisääntyvästä vapaa-ajasta. Epävirallinen Elävä Kuhmalahti -työryhmä, joka kokoaa eri toimijoita yhteen, on yksi keino pitää kylien virettä yllä.

– En minä tästä kylältä minnekään katoa. Aion osallistua mahdollisuuksieni mukaan paikallisiin tapahtumiin. Jos en ole talkoissa kaffepannun sangassa, niin olen yleisössä, Marttala lupaa.

Arja Marttalalla on eläkeläisen kiireet, kalenteri täyttyy kyläriennoista ja talkoista. Kotiseutu ja sen luonto ovat rakkaita.

Arja Marttala

– Perushoitajana ja lähihoitajana Pentorinteen vanhainkodilla 36 vuotta 1968-2004.

– Kuhmalahden kunnanvaltuustossa 1977–2008, joista neljä kautta valtuuston puheenjohtajana vuodesta 1993 alkaen.

– Kuhmalahden kunnanhallituksessa 2009–2010, kunnes Kuhmalahti liittyi Kangasalaan vuoden 2011 alusta.

– Kuntaliitoksen jälkeen Kangasalan tarkastuslautakunnassa 2011–2012.

– Kangasalan kunnanvaltuusto 2013–2017.

 

Konkarin vinkit kunnallispolitiikkaan

  1. Perehdy ja ota selvää.
  2. Tee yhteistyötä ja verkostoidu.
  3. Kuuntele asukkaita ja taustaryhmiä.
  4. Hyödynnä netin ja somen hyvät puolet.
  5. ­Säilytä tahto vaikuttaa asioihin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?