Nyt satsataan liikuntaan

Pälkäneen liikuntahalli ei vielä nouse jykevänä kohti taivasta – mutta on toisaalta jo paljon pidemmällä kuin pelkkä ilmaan heitetty ajatus.

– Vaikka ylöspäin ei vielä hirveästi näy, on valutöitä jo tehty ja urakka puuskuttaa eteenpäin ajallaan niin kuin pitäisikin, sanoo Pälkäneen kunnan tekninen johtaja Matti Vesava.

Ajallaan pitäisi päästä etenemään myös jatkossa; Vesavan mukaan suuriin suunnitelmien muokkauksiin ei ole jouduttu vaan hienosäädöissä on selvitty esimerkiksi yksittäisen liittymän paikan viilaamisella.

Toukokuussa alkaneet käytännön rakennustyöt on määrä saada valmiiksi ensi vuoden elokuuhun mennessä. Tavoiteaikataulua väljennettiin hankkeen loppumetrien osalta, jotta esimerkiksi talon hienomekaniikka ehditään testata varmasti toimintakuntoiseksi ennen käyttöönottoa.

Vielä elokuussa on toiveena polkaista liikkeelle myös liikuntahallin viereisen lähiliikuntapuiston rakentaminen. Kunnan liikunta- ja vapaa-aika-sihteeri Petri Ketolan mukaan toimintapuiston laitteet on jo kilpailutettu ja maanrakennusurakoitsija valittu.

Toiminnallisen puiston tarkoituksena on tarjota monipuolisesti liikkumismahdollisuuksia kaikenikäisille. Osa puistosta tehdään alle kouluikäisiä silmälläpitäen, osa kiipeilylaitteineen hieman isommille lapsille, ja lisäksi alueelle tulee oma skeittipuisto. Vaijeriliuku, höntsyjalkapalloalue ja istutukset tilataideteoksineen antavat eväät alueella viihtymiselle myös niille, jotka eivät ehkä itse suoranaisessa skeittaus- tai parkour-iässä olekaan. Jyrkkään penkkaan saadaan talvisin muotoiltua pulkkamäki, jos vain lumitilanne antaa myöten.

Liikuntahallin tavoin toimintapuiston on määrä valmistua ensi kesänä.

Toiminnallisen lähiliikuntapuiston rakennustyöt on määrä saada käyntiin loppukesästä Pälkäneellä. Tavallisesta leikkipuistosta alue eroaa niin toimintamahdollisuuksiensa, värien kuin materiaalienkin puolesta. Alustana käytettävän hiekkatekonurmen pitäisi helpottaa myös kunnossapitoa.

Tekonurmi etenee, uimahalli lähenee

Myös Kangasalla on päästy liikuntapaikkarakentamisessa tekemisen makuun; kunnan talouden kohennustoimet eivät ole suuremmin antaneet myöten liikuntahankkeille uimahallin rakentamisen ja vuonna 2012 tehdyn Pikkolan urheilutalon kunnostuksen jälkeen. Nyt tilanne on toinen, ja lippulaivaksi on noussut Suoramalle rakennettava tekonurmikenttä, jota etenkin kunnan jalkapalloaktiivit ovat odottaneet kuntaan vähintään toistakymmentä vuotta.

– Siitä tulee hieno kenttä. Kenttäalue on täysimittainen 100 kertaa 64 metriä ja koko nurmialue 108 kertaa 76 metriä, Kangasalan kunnan vapaa-aikakoordinaattori Asko Koskinen innostuu.

Pohjatyöt alkavat olla valmiina, mutta tekemistä riittää pitkälle syksyyn. Tekonurmikentän – ja uusitun luistelu- ja pysäköintialueen – odotetaan valmistuvan syys-lokakuun aikana. Pitkään odotettu kenttä on haluttu tehdä huolella: valaistusten ja vesipisteiden siirtoineen ja kaikkine pohjatöineen hankkeen kustannusarvio on runsas 900 000 euroa. Hanke sai aluehallintovirastolta runsaat 155 000 euroa liikuntapaikkarakentamistukea ja Suomen Palloliitolta 20 000 euroa.

Samoihin aikoihin kun tekonurmi valmistuu, lähtenee Kangasalan uimahallin laajennus liikkeelle. Tästä pitää huolen jo se, että valtionavustuksen saamisen ehtoihin on kirjattu hankkeen alkaminen tämän vuoden puolella. Suunnitelmia onkin työstetty läpi kesän, ja uimahalliyhtiön toimitusjohtajan Paula Liinamaan mukaan kilpailutus saataneen liikkeelle syyskuun alussa. Lupahakemus on kuntaan jätetty jo hyvissä ajoin.

Uimahallilaajennus sisältää 250 neliömetriä kerrosalaa allaskerroksessa ja teknisessä tilassa. Allasalue laajenee suorakaiteen muotoisella 120-neliöisellä monitoimialtaalla, jonka ympäristöineen on määrä olla ulkoasultaan mahdollisimman samankaltainen nykyisen hallin kanssa. Liinamaan mukaan näyttää siltä, että rakennustöiden aiheuttamilta ylimääräisiltä pitkäaikaisilta hallin sulkemisilta vältytään. Uusi osa pyritään avaamaan vanhan yhteyteen ensi kesän huoltotauon aikana.

Kangasalan vapaa-aikakoordinaattori Asko Koskinen toivoo, että pitkään tapetilla olleen tekonurmen toteutuminen toimisi päänavaajana sille, että koulujen hiekkakenttiä saataisiin hiljalleen korvattua hiekkatekonurmen verhoamin areenoin ja eri ikäryhmille sopivin kuntoilulaittein. Syksyn aikana kuntaan valmistuu Lähiliikuntapaikkaohjelma, jossa määriteltyjen tavoitteiden hän soisi näkyvän myös lähivuosien talousarvioissa.

Laajennuksen yhteydessä laskettuun tarpeeseen 40 uudelle pukukopille vastataan kuitenkin jo ennen kasvua – sen verran kovalla käytöllä halli on. Uudet kopit saadaan mahtumaan nykyisiin pukuhuoneisiin, mutta nykyisen 6.8. päättyvän huoltotauon aikana niitä ei vielä saada paikoilleen.

Strategia ratkaisee, pienelläkin voi pärjätä

Pälkäneellä liikuntapaikkarakentamisen terhakoituminen on ollut kiinni monesta tekijästä. Päätöksentekijöiden myötämielisyyttä on edeltänyt liikunta- ja vapaa-aikapalveluiden aiempaa aktiivisempi oma rooli – jollaista maakuntauudistus tulee lähivuosina muutenkin kunnissa edellyttämään. Kunnan oma strategia sitä peräänkuuluttaa jo nyt.

– Liikuntaan kannattaa mielestäni satsata aina, ja hyvät liikuntamahdollisuudet lisäävät kunnan kuin kunnan vetovoimaa, arvelee Kangasalan uimahallin toimitusjohtaja Paula Liinamaa.

Kangasalla liikuntatoimen omien tulevien projektien suunnittelua on vaikeuttanut pitkäjänteisyyden puute. Rahaa irtoaa marraskuussa varmuudella ainoastaan seuraavan vuoden tarpeisiin; taloussuunnitelmaan lähivuosille luonnostellut rahat hupenevat helposti pakollisiin menoihin, kuten koulujen kosteusvauriokorjauksiin.

Vapaa-aikakoordinaattori Asko Koskinen tietää, että tekonurmikentän ja jäähalliyhtiön pohtiman jäähallilaajennuksen kaltaisia hankkeita tarvitaan. Hän katsoo silti, ettei kuntalaisten arkiliikkuminen välttämättä vaadi mittavia rakennusinvestointeja kunnalta vaan pikemminkin matalaa kynnystä liikuntapaikoille pääsemiseen.

– Paljon saadaan tehtyä vähälläkin rahalla. Esimerkiksi bmx-pyöräilijöille voidaan saada ratoja varsin pienillä maanmuodostustöillä, ja Kyötikkälään on suunnitteilla 18-väyläinen frisbeegolf-rata. Ulkoilureittejä ja vesistöjä täällä jo olisi nykyistä paremmin hyödynnettäväksi, Koskinen mainitsee.

Pälkäneellä liikuntahalli ja toimintapuisto sijoitettiin niin keskeiselle paikalle kuin mahdollista ja käyttäjäryhmät otettiin vahvasti mukaan suunnitteluun. Näin on pyritty saamaan tuleville käyttäjille paras mahdollinen lopputulos ja toisaalta myös sitouttamaan heidät hankkeeseen.

Kunnan ei myöskään tarvitse Asko Koskisen mielestä automaattisesti olla hankkeiden veturi. Hän tervehtii ilolla jäähalliyhtiön pohtimia jäähallilaajennussuunnitelmia ja mahdollisesti ensi vuonna eteenpäin nytkähtävää Pikkolan yksityistä liikuntahallia. Hän näkisi järkeä myös kuntien yhteisissä tai jopa seudullisissa hankkeissa. Esimerkiksi toista Pitkäjärven liikuntasalia kaipaavan Kangasalan ja liikuntahallia toteuttavan naapuri-Pälkäneen intressit olisivat kenties voineet olla yhdistettävissä.

Aktiivisuutta tarvitaan

Kansanterveyden kannalta tärkeiksi liikutettavien ryhmiksi nostetaan usein nuoret, joilla liikkuminen jossakin vaiheessa jää tai ei ole koskaan varsinaisesti alkanutkaan. Yhtä lailla merkittäväksi kohteeksi nousevat kuitenkin myös vanhukset, joiden toimintakyvyn ylläpitäminen mahdollisimman pitkään nähdään tärkeänä paitsi heidän elämänlaatunsa myös kuntien terveydenhuollon menojen hallitsemisen kannalta.

Vesiliikunnan sopivuudesta etenkin nivel- ja selkävaivaisille muistuttava Kuohun Liinamaa huomauttaa, että aktivoiminen liikuntaan ei tapahdu ilman jonkinlaisia satsauksia.

– Melkoinen pula on esimerkiksi ikäihmisille soveltuvista kuntosaleista, ja tämä asia näyttää tulleen huomioiduksi uudessa liikuntahallissa Pälkäneellä, hän sanoo.

Pälkäneen liikunta- ja vapaa-aikasihteeri Petri Ketola ei vielä halua lähteä paukuttelemaan henkseleitä liikuntahallin ja toimintapuiston rakentamisella, sillä tavallaan niiden rakentaminen on kuitenkin vasta alku. Sen jälkeen pallo on kuntalaisilla.

Uuden liikuntahallin tapaiset hankkeet ovat kunnan taloudelle raskaita, mutta Pälkäneen tekniseltä johtajalta Matti Vesavalta riittää ymmärrystä isolle liikuntarakentamishankkeelle. ”Meillä on tehty viime vuosina monenlaisia investointeja, enkä koe minkään osa-alueen jääneen unholaan. Ison toiveen heittäisin Ely-keskuksen suuntaan siinä, että sen hallinnoimien Onkkaalantien ja Luopioisten Keskitien remontit olisivat varmasti kuntalaisia tyydyttäviä hankkeita”, hän miettii.