Viileys ei ole vitsaus

Vähäsateisen syksyn, vähälumisen talven ja kuivan kevään jälkeen järvien pinnat laskivat poikkeuksellisen matalalle. Mikäli kesä olisi ollut tavanomainen, laiturit makaisivat nyt pohjassa ja matalat lahdet kasvaisivat horsmaa.

Kevään aikana maalailtu uhkakuva ei kuitenkaan ole toteutunut Sydän-Hämeessä. Viileän ja sateisen kesän vuoksi järvistä ei ole haihtunut normaalivuosien tapaan vettä. Pinnat ovat laskeneet pelättyä vähemmän.

Kesän säätyyppi on ollut pitkälti samanlainen kuin talvenkin. Koko talvi odotettiin talvea, ja koko kesä on odotettu kesää. Vaihtelua säihin on tuonut sateen ja myrskyn vuorottelu. Milloin ei tihuuta tai sada kunnolla, tuulee niin, että järvenselät kuohuvat vaahtopäistä. Kunnon hellepäiviä ei ole vielä tänä kesänä koettu.

 

Harrastajameteorologin johtopäätös ilmastonmuutoksesta kertoo, että hallitsevaksi vuodenajaksi on muuttumassa syksy. Suuri osa vuodesta on harmaata ja syksyistä.

Ilmaston lämpeneminen ei tunnu kesässä, vaan talvessa. Talviaikaan muutaman asteen muutoksella on paljon dramaattisemmat vaikutukset kuin kesällä. Maisema on kovasti erinäköinen, jos on muutama aste plussaa kuin jos on vastaavan verran pakkasta.

Lämmenneiden talvien vuoksi järvet ovat pari kuukautta lyhemmän ajan jäässä kuin ennen teollistumisen kautta. Nykytalvina jään päälle ei muodostu sellaista lumikerrosta, että järvi vaipuisi kylmyyden ja valon puutteen vuoksi horrokseen. Yhteyttäminen jatkuu ja levät elävät läpi talven, ja tämä alkaa näkyä vesien tilassa.

Kesän myrskyt ja sateet pitävät veden liikkeessä, eivätkä erilämpöiset vesimassat kerrostu. Sen vuoksi herkimmät ja tavoitelluimmat kalalajit eivät löydä mieleisiään olosuhteita tutuista syvänteistä, ja kalasaaliit jäävät kehnoiksi. Levät sen sijaan kukkivat saman tien, kun vesi vähänkin lämpenee.

 

Uimavesien myrkkylevät tai kalansaaliiden pieneneminen antavat vasta pientä esimakua siitä, mitä ilmastonmuutos tuo Suomeen ja Eurooppaan. Paljon suurempi vaikutus on etelän kuumuudella ja kuivuudella.

Viikkokausia jatkuvat reilun 40 asteen helteet tarkoittavat tappavan kuumia olosuhteita lämpöön tottuneellekin. Tänä kesänä paahde on koetellut Välimeren maita lähes samaan tapaan kuin Afrikkaa, jossa laajat alueet kärsivät kuumuudesta ja kuivuudesta. Puute juomavedestä ja kasvava nälänhätä ajaa nopeasti kasvavaa väestöä liikkeelle ja aiheuttaa aivan eri mittaluokan kansainvaelluksen kuin Irakin tai Syyrian sota. Euroopassa on oltava siihen valmiita. On oltava muitakin vaihtoehtoja kuin tappaa ihmisiä nälkään omassa maassaan tai hukuttaa elinoloja pakenevat Välimereen.

Nuijan tulevaisuusseminaarissa maalaillut tulevaisuuden kuvat saivat ymmärtämään, että Suomen viileä sadekesä on oikeastaan ihannesää.

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>