Pälkäne-viikon päätteeksi Nuijalla käännettiin katseet tulevaisuuteen. Tulevaisuusseminaarin alustajat kuvasivat maailmanlaajuisia megatrendejä ja kuulijat sovittivat ajatuksia paikalliselle tasolle: miten Pälkäneellä pitäisi valmistautua ilmastonmuutoksen liikkeelle laittamaan kansainvaellukseen tai kirkastaa kuntakuvaa.
Yritysvalmentaja Ilkka Halava todisteli, että kasvun ja muutoksen vauhti vain kiihtyvät. Suuria mahdollisuuksia avaa muun muassa 3D-tulostus, joka hajauttaa tuotannon kyliin. Sen ansiosta ihmiset tulostavat tarvitsemansa ja vapautuvat suuryritysten vallasta.
Tekniikan mahdollisuuksiin uskova luennoitsija luottaa teknologiaan. Sen avulla voidaan jopa ruokkia nopeasti kasvava väkimäärä, kun kasvavat kaupungit muuttuvat omavaraisiksi sisällä tuotettavan ruuan avulla.
– Suomi on johtavia maita sisäviljelyssä. Tavalliseen huoneeseen mahtuu päällekkäin 11 kerrosta tomaatteja. Led-valo toistaa auringon valon positiiviset taajuudet. Kasvit kasvavat hyvin ilman myrkkyjä ja käyttävät prosentin ulkopelloilla tarvittavasta vedestä. Japanissa sisäviljelyssä kerätään jo satakertaisia satoja ulkoviljelmään verrattuna.
Halava sanoo, että nykyisin ruoka on jaettu maailmassa huonosti, kun 1,2 miljardia ihmistä ei pysty kävelemään aliravitsemuksen vuoksi ja 1,2 miljardia ihmistä ylipainon vuoksi.
Tarpeeksi toistettu muuttuu totuudeksi
Lappeenrantalainen Maikki Eskola mietti, miten käy suomalaisuuden, jos ilmastonmuutoksen liikkeelle laittama kansainvaellus tuo Suomeen viisi miljoonaa pakolaista. Ilkka Hakola jäi pohtimaan, mitä on suomalaisuus. Hänen käsityksensä mukaan muun muassa rintamamiesten oli vaikea eritellä, mitä olivat ne arvot, joiden puolesta he taistelivat.
Suomen maakuvasta kertonut Elina Melgin kertoi, että veteraanien haastatteluissa tärkeänä arvona on noussut esiin riippumattomuus. Suomalaisilla, esimerkiksi saamelaisilla, saaristolaisilla ja karjalaisilla on kuitenkin monta erilaista identiteettiä.
Maakuva on muuttunut nopeasti lisääntyneen matkustelun ja ”digitaalisen diplomatian” vuoksi. Määrätietoisesti rakennetun kuvan lisäksi jokainen voi vaikuttaa mielikuviin.
– Miten otamme vastaan ulkomaalaisen marjanpoimijan tai miten täkäläiset nuoret käyttäytyvät Saksan rokkikonsertissa.
Myös kunnat pyrkivät rakentamaan itsestään myönteistä kuntakuvaa. Sen pitää perustua paikkakunnasta ja paikkakuntalaisista nousevaan, sillä päälle liimattu ei toimi.
Urheilu ja kulttuuri ovat olleet tärkeitä rakennettaessa mielikuvaa Suomesta. Propagandan sääntöjen mukaisesti riittävästi toistettu muuttuu totuudeksi. Marketta Vaismaa mietti, onko mielikuva urheilumaasta enää realistinen, kun suomalaisurheilijat palaavat olympialaisista yhden pronssimitalin kanssa. Melginin mielestä liika itsekriittisyys vie ilon suomalaismenestyksestä, jota kertyy maailman kilpakentiltä yhä runsaasti kansakunnan kokoon suhteutettuna.
Netissä näkyvimpiä suomalaisia ovat formulatähdet, asioista parhaiten maailmalla tunnetaan muun muassa äitiyspakkaus ja perustulokokeilu. Kiinassa kiinnostavat myös joulupukki, Lappi ja suomalainen koulutus, josta Melgin toivoisi Suomelle määrätietoisesti rakennettavaa ja vahvistettavaa brändiä.
Suomalaista sisua on tehty maailmalla tunnetuksi ennen kaikkea Talvisodan ankarissa oloissa ylivoimaista vihollista vastaan pärjäävän myyttisen sotilaan avulla.
Itsetunnon erot säilyvät läpi elämän
Olli Kiviruusu kertoi Nuijantalon tulevaisuusseminaarissa itsetunnosta, joka tutkimusten mukaan vahvistuu keski-ikään saakka, kunnes kääntyy laskuun. Nuoruusvuosien aikana rakentuva identiteetti vaikuttaa itsetuntoon pysyvästi. Muun muassa koulumenestyksen luomat erot näyttävät säilyvän aikuisiälläkin: paremmin koulussa menestyneiden itsetunto on vahvempi vielä vuosikymmeniä kouluvuosien jälkeenkin.
Itsetunnon rakentumisessa tärkeää on myös varhainen vuorovaikutus vauvaiässä.
– Lämmin äidin syli, turvatut käsivarret eli rajat ja yhdet rakastavat silmät, psykoterapeutti ja kasvatustieteen tohtori Aili Huhtinen listasi kolme asiaa, joiden turvin lapsi ja aikuinen pärjää pitkälle.
Poikien itsetunto on tyttöjä korkeampi. Syytä tähän on etsitty muun muassa kasvatuksesta, sukupuolirooleista ja kauneusihanteista. Myös tupakoijien itsetunto on savuttomia matalampi, ja vanhempien ero laskee etenkin tyttöjen itsetuntoa.
Seminaarissa pohdittiin myös myyttiä suomalaisten heikosta itsetunnosta. Kyse voi olla vaatimattomuudesta ja vähättelystä. Toisaalta nuoren kansakunnan heikko itsetunto voi saada paikkaamaan alemmuudentunnetta hyvillä suorituksilla eri elämänaloilla, ja siksi suomalaiset nousevat kerta toisensa jälkeen erilaisten vertailujen kärkeen.
Tiina Kokkola piti heikon itsetunnon merkkinä sitä, että suomalaisia kiinnostaa aina se, mitä muut meistä ajattelevat.
