Toisen asteen opiskelijat ovat entistä liikkuvampia. Ennen valinta tehtiin kotipaikkakunnan lukion ja lähimmän ammattikoulun välillä. Nykyisin kartoitetaan lähikaupunkien erikoislinjat ja ollaan valmiita kulkemaan kiinnostavaan kouluun entistä kauemmas.
Kilpailu opiskelijoista nostattaa kaupungintaloja komeampia koulurakennuksia pitkin Pirkanmaata. Esimerkiksi Valkeakoski profiloitui koulukaupungiksi rakentamalla tiiviin kampuksen, joka mahdollistaa lukion ja ammattikoulun tiiviin yhteistyön. Muun muassa yhdistelmätutkinnot vetävät kouluun väkeä pitkin maakuntaa ja maata.
Nyt myös Kangasalle on nousemassa kampus, kun uusi ammattikoulu rakentuu lukion yhteyteen. Tämä luo kouluyhteisöön henkeä ja vahvistaa sekä lukion että ammattikoulun vetovoimaa.
Uuden koulun mahdollisuudet otetaan huomioon tulevan kaupungin kehittämisessä. Esimerkiksi asuntorakentamisessa halutaan jatkossa tarjota myös opiskelijoille sopivia vaihtoehtoja. Näin kaukaakin saapuvat opiskelijat voisivat asettua Kangasalle, josta on helppo jatkaa esimerkiksi Tampereen korkeakouluihin.
Pälkäneen lukio eli kukoistuskauttaan edellissukupolvien koulukortteerien aikaan. Silloin lukiokylään muutettiin sivukylistä, koska kulkuyhteydet olivat kehnot.
Lukio on kuihtunut, kun kasvava osa pälkäneläisnuorista hakeutuu erityislukioihin ja ennen kaikkea ammattikouluihin. Ammatillisten opintojen vetovoima on kasvanut, eikä ikäluokan parhaimmisto enää hakeudu automaattisesti lukioon. Osa lähtee toteuttamaan suunnitelmiaan käytännön ammatista.
Ammatillinen opetus elää kuitenkin tällä hetkellä kaaoksessa koulusäästöjen vuoksi. Määrärahojen leikkaus on vienyt vakansseja ja jättänyt opiskelijat oman onnensa varaan. Opetus on vähentynyt, ja vaarana on, että ammattikoulut muuttuvat päivähoitopaikoiksi, joissa käydään syömässä ja tapaamassa kavereita. Maahan alkaa valmistua ammattimiehiä, jotka eivät osaa mitään.
Vaikka suomalaisia syntyy vähemmän kuin puoleentoista vuosisataan, kouluja rakennetaan ja korjataan vilkkaasti. Syynä on se, että sotien jälkeisille suurille ikäluokille tehdyt koulut ovat elinkaarensa päässä. Koulut rakennettiin kestämään, vaikka rakennustarvikkeista oli huutava pula. Kovan käytön ja nykytekniikan myötä moniin rakennuksiin on kuitenkin pesiytynyt hankalia sisäilmaongelmia.
Koulukaupunki Valkeakoski on ottanut selkeän linjan sisäilmaongelmiinkin. Ongelmarakennukset pusketaan nurin ja tehdään tilalle uutta. Myös Kangasalla ja Pälkäneellä toivottaisiin samaa.
Kangasalan lukuvuosi käynnistyy sekasortoisesti, kun koulujen pihoihin odotellaan vielä parakkeja ja oppilaat kulkevat koululta toiselle. Myös pälkäneläispäättäjät ovat tuskastuneet koulujen kalliiseen paikkailuun ja vaatineet tilalle uutta. Kylissä ei uskalleta hurrata tällaisille aloitteille, sillä pelkona on realismi: Pälkäneen syntyvyys on sukeltanut vielä muuta maata rankemmin, ja vaarana on, että suljettavan koulun oppilaat pistetään taksiin ja kuskataan naapurikylän kouluun.
