Sota luo laulunsa – mutta miten?

Aimo Kokkola ja Seppo Hovo tutustuttavat sota-ajan lauluihin ja niiden taustoihin.

Keltaisen Talon karjalaiset viikot Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi huipentuvat perjantaina 11. elokuuta kello 18 Nuijantalossa järjestettävään laulujen tapahtumaan nimeltä Sota luo laulunsa.

Enempiä esittelyjä kaipaamattomat rakastetut muusikot, kesäpälkäneläinen Seppo Hovi ja peruspälkäneläinen Aimo Kokkola esittävät silloin lauluja, jotka kertovat sota-ajasta tai olivat silloin erityisen suosittuja.

Sellaisia ovat muun muassa Oskar Merikannon Kevätlinnulle etelässä, Ester Suurpään säveltämä ja Kerttu Mustosen sanoittama Ilta kannaksella sekä Elbe Häkkisen Kirje sieltä jostakin.

 Myös yleisö pääsee mukaan laulamaan, sillä yhteislaulut ovat tärkeä osa illan ohjelmaa.

Sota loi laulunsa – se on totta, mutta miten kaikki ne laulut syntyivät, joita suomalalaiset sotavuosina kuuntelivat konserteissa ja iltamissa, radioiden ääressä tai gramofonilevyiltä, lauloivat itse, soittivat ja kirjoittivat muistiin vahakantisiin vihkoihin?

Suomalaisen viihdemusiikin huippuasiantuntija Seppo Hovi kertoo laulujen lomassa niiden taustoista ja esittäjistä, muun muassa viihdytyskiertueista ja niiden merkityksestä rintamalla, sekä siitä, miten suomalaisten suosikkikappaleet valikoituivat itsenäisyyden ajan raskaimpina vuosina.

Tapahtuman järjestää Pälkäneen Suomalainen Nuija ry. yhteistyössä Keltaisen Talon ja Pälkäneen kunnan kanssa