Mahdollisuuksia kasvulle: Myös pitkälle katsova strateginen yleiskaava sai lainvoiman

Kyläkaava voimaan Pakkalassa

Kylärakentamisen odotetaan vauhdittuvan Sahalahdella Pakkalan kyläyleiskaavan tultua lainvoimaiseksi. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyn valituksen heinäkuun lopussa. Kangasalan valtuustossa kaava hyväksyttiin jo elokuussa 2015.

Kaavan pitäisi helpottaa sekä omakotitalojen että maatalouteen liittyvää rakentamista Pakkalassa. Kaavan myötä kylälle voi rakentaa omakotitaloja kaavassa osoitetuille rakennuspaikoille suoraan rakennusluvalla ilman suunnittelutarveratkaisua. Kaavassa on osoitettu kylään 66 uutta omakotitonttia. Uudisrakentamisen odotetaan tukevan kylän elinkeinojen kehittämistä ja kyläkaupan ja -koulun toimintaa.

Maatalouden harjoittamiseen liittyvää rakentamista helpotettiin jo toukokuun alussa voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa. Maatalouteen liittyvä rakentaminen ei yleensä enää edellytä suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa. Kuitenkin esimerkiksi eläinsuojilta, joiden arvioidaan aiheuttavan merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, laki edellyttää suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa. Yleiskaava selkeyttää maatalousrakentamisen lupakäsittelyitä, sillä kaavaan on rajattu toiminnassa olevat tilakeskukset sekä toiminnan laajentamiseen varattavat alueet.

Kyläyleiskaavan uskotaan helpottavan rakentamista Pakkalassa.

 

Myös strateginen kaava voimaan

Myös koko Kangasalan maankäytön painopisteitä ja kehittämissuuntia linjaava strateginen yleiskaava, joka hyväksyttiin keväällä valtuustossa, on saatu voimaan.

Kaavan pitäisi ohjata Kangasalan kasvua vuoteen 2040 asti. Niinpä siinä varaudutaan Tampereen seudun vahvaan kasvuun, ja myös Kangasalan asukasmäärän arvioidaan kasvavan reilusti yli 10 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Suurin osa uusista kuntalaisista sijoitetaan nauhataajamaan keskustan ja Vatialan välille sekä uuteen Lamminrahkan kunnanosaan Tampereen rajan tuntumaan.

Strateginen yleiskaava tulee voimaan jo voimassa olevien osayleiskaavojen rinnalle eikä kumoa niitä. Se ohjaa jatkossa tarkempien osayleiskaavojen ja asemakaavojen suunnittelua sekä muita maankäytön ja aluekehittämisen hankkeita.

Pitkän aikajänteensä vuoksi kaavasta on pyritty tekemään joustava ja vaihtoehtoisille ratkaisuille tilaa antava.

– Kaavatyön aikana on vahvistunut käsitys harjujen, vesistöjen ja kulttuurimaisemien asemasta Kangasalan vetovoimatekijöinä, kuvailee kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen.

Kunnan eri alueiden kehittämistavoitteita on hahmoteltu alueiden ominaispiirteistä ja vetovoimatekijöistä käsin.

Potentiaalia on esimerkiksi lähiruokatuotannon ja luontomatkailun kehittämisessä. Kaavan hyväksymisen jälkeen on jo käynnistetty lähiruokahanke, jossa lisätään yhteistyötä paikallisten elintarviketoimijoiden kesken ja parannetaan paikallisten tuotteiden saatavuutta. Myös Laipanmaan retkeilyreittien parantamiseksi on käynnistetty hanke yhdessä Pälkäneen kunnan kanssa.

Kaavoitusarkkitehti Lahtisen mukaan kunnan kaavoituksessa tartutaan seuraavaksi keskustan elinvoiman lisäämiseen ja ympäristön parantamiseen.

– Lisäämme myös lapsiperheiden asumismahdollisuuksia keskustan läheisyydessä, hän lupaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?