Noin 420 kilometriä Kangasalta sijaitsee Räpina. Molemmat ovat asukasluvultaan suhteellisen pieniä. Molempia reunustavat suuret vesistöt. Molemmissa on merkittävää teollisuutta. Molemmilla on vahva historia. Molemmissa tehdään aivan käsittämättömästi käsitöitä. Molemmilla on omat Ilveksensä.
Kangasala sai Räpinan ystävyyskunnaksi sattumalta, ehkä näin oli tarkoitettu. Elettiin vuotta 1990 ystävyyskuntabuumin ollessa kiivaimmillaan. Kerrotaan Kangasalta lähteneen ryhmän silloiseen Neuvosto-Viroon. Kaupungissa, jonne he menivät, ei ollut ketään vastassa. Jotenkin he päätyivät Räpinaan, jossa heidät otettiin avosylin vastaan.
Ystävyyskuntatoiminta ei käynnistynyt heti. Asia jäi sikseen, kunnes Räpinan kunta lähetti avoimen kutsun kangasalalaisille saapua Räpinaan. Kutsu julkaistiin paikallislehdessä ja sen otti vastaan kunnan virkamiesten ohella muutama kiinnostunut kuntalainen. Matkalla päätettiin perustaa yhdistys, jonka olisi käytännön toimija kuntalaisten taholta. Syntyi Kangasalan räpinologit ry elokuussa 1992.
Räppärit Räpinaa rakentamassa
Alkuaikoina Räpinaa autettiin monin tavoin. Apu saatiin perille humanitäärisen avun nimikkeellä ja omistamalla pyöreä leima. Terveyskeskus lahjoitti hammashoitokaluston ja perehdytti sen käyttöön. Lukio lahjoitti englannin oppimateriaalia ja ammattikoulu otti vastaan kaksi opiskelijaa, jotka valmistuivat linjoiltaan. Räpinasta käytiin Kangasalla tutustumassa esimerkiksi kunnan kirjanpitoon, laskentatoimeen, hammashuoltoon, matkailuun, sosiaaliturvaan, saattohoitoon, nuorisotoimeen ja maataloustukiin.
Ehkä merkittävintä oli kuitenkin vähävaraisten auttaminen. Se oli räpinologien varassa ja toteutustapa omaperäinen. Räpinalaiset tekivät käsitöitä ja toimittivat ne Räpinan sosiaalivirkamiehelle nimellä ja hinnalla varustettuna. Tavalla tai toisella käsityöt kulkivat Tallinnaan, josta niitä hakivat niin yhdistyksen jäsenet kuin heidän ystävänsäkin. Käsityöt myytiin Kangasalla ja rahat kulkivat vastakkaiseen suuntaan ruskeissa kirjekuorissa suoraan tekijöille.
Myöhemmin käsityöläiset halusivat saapua Kangasalle. Se rahoitettiin koostamalla keittokirja Pisut pipart – Pikkuisen pippuria. Räpinassa kerättiin reseptejä, jotka painettiin kahdella kielellä. Niin oli Kangasalan torilla elämää, kun Räpinan mummot tanssivat ja musiikkiopiston jazz-ryhmä esiintyi.
Kulttuuria ja kyläilyä
Nykyään toiminta on kulttuurivaihtoa, matkoja ja tapahtumia. Kuntayhteistyö jatkuu ja yrittäjäyhdistyksen kanssa on aktivoitu yrittäjäyhteistyötä. Yhteistyötä tehdään myös Pirkanmaalla toimivien Viro-seurojen kanssa. Räpinologit ylläpitävät viron kieltä ja kulttuuria järjestämällä esimerkiksi Juttutupia.
Ennen kaikkea Kangasalla ja Räpinalla yhteistä on yhteisöllisyys ja talkoohenki. Mitään ei kuitenkaan tapahtuisi ilman sitä tärkeintä: ystävyyttä. Ystävyyskuntatoiminta ei ole vain muodollisuuksia, vaan elämänmittaisia ystävyyssuhteita. Ehkä näin todellakin on tarkoitettu.
25-vuotisjuhlahumussa illanviettoa ja olemista ystävien kesken, 26.8. klo 17 Kangasala–Räpina – ystävyyskonsertti: Kangasalan Mieslaulajat, Räpinan Kamarikuoro ja Aapo Ilves Kangasala-talossa (järjestää Kangasalan kunta) sekä Aapo Ilves klo 20 soolokeikalla räpinologien toimesta Ravintola Myrskyluodossa
Johanna Helimäki
