Pälkäneellä 665 diabeetikkoa: Sairastuneiden osuus kasvaa ikääntymisen vuoksi

Joka kymmenes pälkäneläinen on diabeetikko

Diabetes Pirkanmaalla 2012-2016 – Vuoden aikana diabeteslääkkeistä perus- tai erityiskorvausta saaneita.

Pälkäneellä on väkilukuun suhteutettuna neljänneksi eniten diabeetikkoja Pirkanmaalla. Ainoastaan Kihniössä, Mänttä-Vilppulassa ja Parkanossa löytyi viime vuonna asukasmäärään suhteutettuna enemmän diabeteslääkkeistä Kela-korvausta saavia. Kaikissa kärkikunnissa kuntalaisten ikärakenne on vanhusvoittoinen. Tilaston toisesta päästä löytyvät Pirkkala, Lempäälä, Tampere, Kangasala ja Ylöjärvi. Niiden väestörakenne on nuorempi ja diabetesta vähemmän.

Joka kymmenes pälkäneläinen sai viime vuonna korvausta diabeteslääkkeistä. Kymmenessä vuodessa määrä on lähes kaksinkertaistunut: vuonna 2006 diabeetikkoja oli 390, viime vuonna jo 665. Syynä kasvuun ei ole pelkästään sairauden yleistyminen, vaan myös tihentynyt seula sairastuneiden etsinnässä. Tästä kiitos kuuluu Pälkäneellä aktiivisesti toimivalle Tampereen Diabetesyhdistykselle.

– Myös terveyskeskuksessa on tehty hyvää työtä, Marjatta Stenius-Kaukonen sanoo.

Diabeteksen mahdollisimman varhainen havaitseminen vähentää komplikaatioiden vaaraa. Pitkään jatkunut korkea vedensokeritaso voi aiheuttaa muun muassa silmänpohjan muutoksia.

 

Flunssa tai stressi voi laukaista oireet

Diabetesyhdistys mittaa verensokeripitoisuuksia tapahtumien yhteydessä ja omissa tempauksissaan.

– Aina muutama saa kehotuksen mennä tarkempiin tutkimuksiin, jotkut jopa suoraan lääkärin puheille, Marjatta Stenius-Kaukonen kertoo.

Ykköstyypin diabeteksessa olo menee niin huonoksi, että sairastumisen huomaa väkisinkin ja hoitoon on pakko hakeutua nopeasti. Kakkostyypissä verensokeri nousee vähitellen, ja muutos voi jäädä huomaamatta.

– Perusoireita on kolme: väsyttää, janottaa ja pissattaa. Ihminen voi olla tyytyväinen laihtumisesta, mutta takana onkin diabetes.

Aiemmin Pirkanmaalla on sattunut jopa diabeteskuolemia, kun tautia ei ole diagnosoitu ajoissa.

– Usein laukaisevana tekijänä toimii flunssa tai stressi. Diabetes tulee monesti ilmi koulujen alkamisen yhteydessä, koska siihen liittyy stressiä.

Aiemmin ykköstyyppiä kutsuttiin lapsuusiän diabetekseksi, mutta nykyisin tiedetään, että siihen voi sairastua myös aikuisiällä tai jopa vanhuksena. Toisaalta kakkostyyppi on yleistynyt nuorilla.

Ykköstyypin diabetesta hoidetaan aina insuliinipistoksin tai insuliinipumpulla, mutta kakkostyypissä voi alkuun riittää ruokavalio ja tablettilääkitys, mutta yleensä lääkitystä joudutaan lisäämään vähitellen ja ottamaan käyttöön myös insuliini.

 

Ei ihmedieettejä, vaan elintaparemontti

Diabetestilastot ovat siitä karuja, että niihin päätyneet eivät poistu. Sairaus on yleensä vaivana koko loppuelämän.

– Säännöllisellä liikunnalla ja ruokavaliolla voi kuitenkin saada pudotettua painoa niin, että selviää ilman lääkehoitoa, Marjatta Stenius-Kaukonen sanoo.

Diabetesyhdistys onkin ollut mukana monissa terveyshankkeissa, joissa opetetaan moneen muuhinkin sairauteen toimivaa reseptiä: enemmän ja säännöllisempää liikuntaa sekä vähemmän ja terveellisempää ravintoa.

– Ruuan määrä on olennaista: syömme usein liikaa kulutukseen nähden. Ei kannata hakea apua ihmedieeteistä, vaan edetä pienin askelin. Jo viiden kilon painonpudotus alentaa merkittävästi verensokeria, verenpainetta ja kolesterolia.

Kohonnut verenpaine ja kolesteroli lisäävät muun muassa infarktin riskiä ja tuhoja.

 

Syyllistäminen haittaa hoitoon hakeutumista

Diabeteskerhon liikunta- ja golfpäivä Rautajärven Käki Golfissa elokuun puolivälissä.

Marjatta Stenius-Kaukosen saa helposti hiiltymään, kun puhuu diabeteksen yhteydessä elintapasairaudesta.

– Hyvin monilla suomalaisilla on sellainen geeniperimä, että se moninkertaistaa riskin sairastua niin kakkostyypin diabetekseen kuin sydän- ja verisuonisairauksiin tai joihinkin syöpäsairauksiin. Tiedämme, että monet sairaudet kulkevat suvussa.

Syyllistäminen on erittäin vahingollista, koska saattaa haitata hoitoon hakeutumista.

Pälkäneen diabeetikkomäärät eivät enää kasva takavuosien tahtiin. Stenius-Kaukonen uskoo, että suuri osa sairastuneista on tunnistettu ajoissa ja saatu hoitoon. Työtä diabeteksen ja muiden kansansairauksien ehkäisemiseksi on myös tehty paljon ja osa saatu ehkäistyä tai ainakin siirrettyä vuosilla. Terveyskeskus on tehnyt tässä tärkeää työtä, mutta diabetesyhdistyksellä on sille vielä pari lisätoivetta.

– Pälkäneen osa-aikaiselle diabeteshoitajalle riittäisi diabeetikkojen parissa töitä täyspäiväisesti. Silloin hän voisi ottaa vaikka päivän viikossa vastaan Luopioisissa. Nykyisin Luopioisten-päivä on vain kerran kuukaudessa.

Hoitajaa tarvitaan ennen kaikkea hoidon ohjaamisessa ja opastamisessa, jotta diabeetikko osaa huolehtia joka päivä itsestään.

– Kangasalla on useampia koulutettuja diabeteshoitajia, mutta vain yksi kokoaikaisesti diabetestyötä tekevä. Erityisen kiitoksen kunta ansaitsee siitä, että terveyskeskuksessa on oma ravitsemusterapeutti ja jalkaterapeutti. Vielä tarvittaisiin diabeteksen vastuulääkäri. Tampereella ja Pirkkalassa on insuliinihoitoisten diabeetikoiden hoito keskitetty vastuulääkärille. Se on myös kunnalle edullisempaa kuin lähettää diabeetikoita  kalliiseen erikoissairaanhoitoon, vaikka sitäkin tarvitaan.

Stenius-Kaukonen toivoo, että Kangasalan terveyskeskuksen alueella omaksuttaisiin joustavampi suhtautuminen myös uuteen tekniikkaan. Uudet verensokerin seurantalaitteet auttavat näkemään sokerin vaihtelut koko vuorokauden ajalta, eivätkä ainoastaan mittaushetkellä.

– Monen diabeetikon silmät ovat avautuneet, kun he ovat ymmärtäneet, miten verensokeripitoisuus vaihtelee vuorokauden aikana. Se motivoi entistä tarkempaan hoitoon.

Diabeteksen hoidossa tarvitaan osaamista, jaksamista ja tukea. Diabetesyhdistys ja sen paikalliset diabeteskerhot tekevät tässä tärkeää työtä. Sydän-Hämeessä omat kerhot toimivat Pälkäneellä, Luopioisissa, Kuhmalahdella ja Kangasalla. Lisäksi yhdistys järjestää muun muassa luentotilaisuuksia.

Diabeteskerhon liikunta- ja golfpäivä Rautajärven Käki Golfissa elokuun puolivälissä.

 

 

Ilmarisen kuntokortti kannustaa liikkeelle

Juhani Ilmarinen innosti luentonsa osanottajia liikkeelle. Mies lunastaa pullakahvilupauksensa toista kertaa perjantaina Elotähkässä.

Rautahovissa kaksi vuotta sitten luennoinut professori Juhani Ilmarinen jakoi tilaisuuden päätteeksi kuntokortit ja lupasi tarjota vuoden päästä pullakahvit kaikille, jotka liikkuvat vähintään kolmesti viikossa puolen tunnin ajan. Vuosi sitten Ilmarinen lunasti lupauksensa ja kahvitti aktiivisia liikkujia EloTähkässä. Samalla mies uudisti lupauksensa ja jakoi uudet kuntokortit. Niitä täyttäneille on luvassa palkinto perjantaina, kun Ilmarien saapuu taas EloTähkään kello 14–15.

Puolen tunnin kuntoliikunta kolmesti viikossa riittää kunnon ylläpitämiseen – ja kuntokortti auttaa tekemään liikunnasta säännöllisen elämäntavan. Professori nimittäin tietää, että ilman seurantaa moni yliarvioi oman liikkumisensa.

60 vuotta Kukkian rannoilla vapaa-aikaa viettänyt Ilmarinen puhuu liikunnan terveysvaikutusten puolesta sekä omien kokemuksiensa että tutkimustiedon perusteella. 35-vuotisen uran työterveyslaitoksella tehnyt työkyvyn ja ikääntymisen asiantuntija on edelleen kysytty luennoitsija ja kouluttaja.

 

 

Diabeteslääkkeistä Kela-korvausta saaneet

 

Pälkäne Kangasala
Vuosi 2006 (osuus väestä) 390 (5,7 %) 1044 (3,8 %)
Vuosi 2016 (osuus väestä) 664 (10 %) 1910 (6,1 %)
Muutos 2006–2016 71 % 83 %

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?