Karkaako mopo käsistä?

Hallitus toimii ohuella valtakirjalla, käytännössä se voi masinoida äänestyksiin 105 kansanedustajaa.  Opposition tukeen se ei voi perustaa päätöksiään.

Monet isot asiat odottavat tällä vaalikaudella ratkaisuja. Vuoden 2019 vaalit lähestyvät, puolueiden huolet kohdistuvat tulevaan vaalimenestykseen.

Hallituksessa tulilinjalla on Keskusta, joka pääministeripuolueena on menettänyt kannatustaan. Kokoomus sen sijaan on yltänyt niukkuuden vartijana gallup-kärkeen.

Puolueeksi pyrkivän Sininen-ryhmän tilanne on avoin. Kestävätkö yksittäisten edustajien hermot vaaleja odotellessa? Pienetkin muutokset Sinisten ryhmässä saattavat kaataa hallituksen.

Ministeripaikat saattavat hillitä eroreaktioita.  Keskustassa yhteistyö Kokoomuksen kanssa nähdään helposti syynä kannatuksen hiipumiseen. Myöskään Sipilän toimintaan ei olla varauksetta tyytyväisiä. Innovatiivisuus kärsii.

 

Hallitusrintaman yhtenäisyydestä tällä hetkellä kertoo vuoden 2018 budjettiesitys. Hyvin valmisteltu tiukkalinjainen esitys valmistui nopeasti. Keskusta kirjasi esitykseen takuueläkkeen korotuksen ja sai läpi pari Valtiovarainministeriön jo hylkäämää väylähanketta.

Kokoomus sai kirjattua esitykseen veronkevennyksiä, Siniset puolestaan turvallisuuslinjauksiin liittyviä asioita, ja sitä kautta korostuu Sinisten panos maahanmuuttoa kontrolloivana ryhmänä halla-aholaisen kovan linjan vaihtoehtona.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleihin Kokoomus, Vihreät, RKP ja KD lähtevät nykynäkymin hyvistä asemista. Keskustan ja Sipilän asema riippuu vahvasti siitä, mitä hallitus on saanut aikaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Halla-ahon Perussuomalaiset eivät kelpaa hallituskavereiksi muille puolueille. Vasemmistoliitto kelpaa mahdollisesti SDP:n apupuolueeksi, jos SDP ylipäätänsä yltää hallitukseen.

SDP:n asema on mielenkiintoinen. Se ei ole kyennyt hyödyntämään asemaansa oppositiossa. Sen sijaan puolueen sisäinen hajaannus on silmiin pistävä. Antti Rinne on epäonnistunut puheenjohtajana. Olisi suuri ihme, jos hän olisi seuraavaa hallitusta kokoamassa keväällä 2019. Hän on avoimesti ilmoittanut, ettei SDP lähde Kokoomuksen apupuolueeksi hallitukseen. Jos ja kun SDP pystyy esittämään tulevaisuuteen suuntautuvan strategisen ohjelman kansakunnan tarpeisiin, ja samaan aikaan puolueesta löytyy henkilöitä, jotka sitoutuvat yhteistyöllä muiden puolueiden kanssa toteuttamaan tavoitteita, ei ennakkoehtoja hallitusyhteistyölle tarvita.

 

Uudella hallituksella on vaativa työ edessään. Onnistuakseen sen on löydettävä kestäviä ratkaisuja talouteen ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointiin, mahdollisesti nykyisen odotustason alapuolelta. Terve talous asettaa rajat hyvinvoinnille. Velalla eläminen ei ole mahdollista. Kaikissa tapauksissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien peruselintaso tulee varmistaa.

Kirjoittaja on Kukkian rannalla kasvanut Holjan kesäasukas.

Kansantalouden tervehdyttämisen edellytyksenä on tulojen ja menojen tasapaino, budjetin alijäämän kääntäminen ylijäämäksi. Menojen karsiminen ja niiden uudelleen allokointi ovat keinoja. Työllisyysasteen kasvattaminen lisää verotuloja. Edellytyksenä on työllistämistä estävien käytäntöjen purkaminen. Yritystoiminnan edellytysten parantaminen terveellä tavalla merkitsee erilaisten tukien uudelleen arviointia.

Taustalla kummittelee vielä kestävyysvajeeksi nimetty asia, joka liittyy väestön vanhenemiseen. Kukaan ei tiedä tarkkaan sen taloudellisia vaikutuksia. Viisaimmat vaikuttajat kertovat, että siihen pitää varautua. Taloudellisesti terve yhteiskunta pystyy kohtaamaan myös kestävyysvajeen, millaiseksi se sitten muodostuukin.

Viisautta on johtaa asioita. Jos asiat johtavat meitä, mopo karkaa käsistämme.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>