Laipan syysretki:  Reitin varrella kunnioitetaan Suomen juhlavuotta muistelemalla Laipanmaan vuosisadan takaisia asukkaita

Laipan asutus oli vanhaa, kun Suomi oli nuori

Vehmaan mäkiuuni kertoo Laipan asukkaiden elämästä. Kuva Timo Nieminen.

Siihen aikaan, kun itsenäinen Suomi syntyi, Laipan sydänmaalla oli asutusta, vaikka harvakseltaan. Ihmiset saivat toimeentulonsa maasta ja vedestä; Laippa itsessään turvasi elämän säilymisen.

100-vuotiaan Suomen kunniaksi Mr. Laipanmaa Timo Nieminen johdattaa tämänkertaiset syysretkeläiset Laipan vanhoille asuinsijoille, entisen rakennuskulttuurin sekä  asukkaiden jälkeensä jättämien erikoisten tarinoiden  pariin.

Retki järjestetään sunnuntaina 24. syyskuuta. Kokoontuminen on  Rajalan kämpällä, josta lähdetään noin 4 kilometrin pituiselle kierrokselle aamulla kello 9.15.

Paikalle löytää seuraamalla Laipan vaelluspolun opasteita Kuhmalahti-Sahalahti -tieltä tai Luopioisten Holjasta. Kimppakyydit Pälkäneen kunnanviraston parkkipaikalta lähtevät kello 8.30. Paluu Pälkäneelle on noin kello 14.

Retkelle sopivat jalkineiksi parhaiten kumisaappaat tai vaelluskengät. Suojaus hirvikärpäsiä vastaan voi olla tarpeellinen. Muuten varustaudutaan sään mukaan ja matkaan otetaan omat eväät. Makkaranuotiot viritetään tuttuun tapaan matkan varrella.

 

Korven eläjien konsteja

Syysretkellä pohdiskellaan, miten erämaassa elettiin ja tultiin toimeen vuosisata sitten. Laipan silloisilla asukkailla oli nykyajan näkökulmasta  niukka mutta erityisten taitojen ja luontoyhteyden vuoksi myös ainutlaatuisen rikas elämä.

Reitti kulkee enimmäkseen polkuja pitkin, mutta poluttomiakin taipaleita tulee eteen, sillä Laipan asujien entiset kulkutiet ovat katoamassa maastosta.  Kokenut opas tuntee ne näkymättöminäkin.

– Kuljemme vanhojen polkujen paikoilla. Oikeita teitähän Laipan asukkailla ei ollut lähimaillakaan, vaan kulkuteinä olivat pelkästään maastoon tallatut polut. Nekin katoavat vähitellen, kun käyttäjät häviävät ja metsähakkuut tulevat. Esimerkiksi Vehmaalta Verkkojärvelle vei kuljettava polku vielä 50-luvulla, mutta nyt sitä ei enää ole olemassa. Muistan kuitenkin kulkeneeni sitä isäni kanssa, Nieminen kertoo.

Puhdas, kalaisa Verkkojärvi  oli omanlaisensa elämän lähde Laipan asukkaille. Siinä oli muun muassa erinomainen särkikanta, niin että saatiin suolasärkeä talven varalle.

Entä millainen mahtoi olla listekatiska, joka toimi samaan aikaan kalasumppuna ja pyydyksenä? Miten toimi Vehmaan mäkiuuni? Millaista oli elämä naapurusten kesken, jotka asuivat kilometrien päässä toisistaan?

Timo Nieminen tietää ja kertoo matkan varrella korven eläjien konsteista ja eläjistä itsestään. Heitä olivat esimerkiksi Kalle Helander eli ”Vanha vehmas” sekä Verkkojärven torpan viimeinen asukas Matti, erikoinen voimamies ja Laipan suuri legenda.

Laipan luonnon ja raikkaan syyspäivän lisäksi uudet ja kokeneet retkeläiset saavat nauttia mukavasta seurasta. Tämän syksyn retki on järjestyksessä 34., joten joukossa on pitkään mukana olleita konkareita, joille Laipan retket ovat tärkein paikka tavata toinen toisiaan. Tunnelma on sen mukainen.

Lisätietoja syysretkestä antaa opas Timo Nieminen (040 5236776).

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?