Suomen Sotaveteraaniliitto viettää 60-vuotisjuhlaa perjantaina 29. syyskuuta. Juhlapäivänä kello 11 lasketaan seppele mahdollisimman monelle Suomen noin 630 sankarihautausmaasta.
Sydän-Hämeen veteraaniyhdistykset ovat tapahtumassa mukana. Luopioisissa seppele lasketaan jo kello 10, jotta veteraaniyhdistyksen väki ehtii Helsingissä kello 13 alkavaan valtakunnalliseen juhlaan. Sahalahdella, Pälkäneellä ja Kangasalla seppeleenlasku tapahtuu kello 11. Kuhmalahdella seppele lasketaan kello 12 Vehkajärven sankarihautausmaalle ja kello 13 Kuhmalahden hautausmaalle.
Seppeleenlaskulla muistetaan sankarivainajia ja edistetään veteraaniperinteen siirtymistä nuoremmille sukupolville. Moniin seppeleenlaskutilaisuuksiin on pyydetty mukaan koululaisia. Kuhmalahdella koko Pohjan koulu osallistuu sekä Vehkajärven että Kuhmalahden hautausmaiden tilaisuuksiin. Sahalahdella perjantaisessa tilaisuudessa on mukana Sariolan koulun oppilaita, ja puheen pitää yhdeksäsluokkalainen oppilas. Pälkäneellä mukaan ei kutsuttu koko koulua, mutta tilaisuus videoidaan, ja videota voidaan käyttää myöhemmin, kun veteraaniasiasta käydään kertomassa kouluilla. Kangasalla puhuja tulee lukiolta ja Pikkolan koululaiset laskevat sankarihaudoille havut.
Veteraanityö muuttuu perinteen vaalimiseksi
Kaikkiin veteraaniliiton 60-vuotisjuhlan seppeleenlaskutilaisuuksiin ei enää saada mukaan veteraaneja. Esimerkiksi Sahalahdella on elossa enää yksi tunnuksen omaava veteraani.
Veteraaniyhdistykset lakkautetaan, kun viimeinenkin veteraani siirtyy tuonpuoleiseen. Perinnetyötä jatkaa koko Sydän-Hämeen alueella toimiva perinneyhdistys. Sen toimialueeseen kuuluu Kangasala, Pälkäne, Luopioinen, Sahalahti ja Kuhmalahti. Uutta aikakautta on valmisteltu aluetoimikunnassa.
Perinnetyötä aiotaan tehdä eri paikkakunnilla erilaisilla malleilla. Ihmisille tärkeistä isänmaallisista juhlista pidetään kiinni, vaikkei veteraaniyhdistystä enää olekaan. Luopioisissa perinnetyötä jatkavat reserviläiset, Kuhmalahdella tilaisuudet hoidetaan seurakunnan, kotiseutuyhdistyksen ja Lions-klubin yhteistyönä, kuten nykyisinkin.
– Ei välttämättä tarvita omaa yhdistystä, jos saamme niistä kokoon sellaisen ryhmän, joka jatkaa perinnetyötä, Esko Lahtinen sanoo.
Luopioisissa vielä 12 veteraania
Seuraavat sukupolvet ovat ottaneet veteraaniyhdistyksissä vetovastuun jo vuosia sitten. Esimerkiksi Esko Lahtinen houkuteltiin tehtävään heti kun hän jäi eläkkeelle Pohjan koululta.
– Kutsuimme veteraaneja vuosikausien ajan koululle itsenäisyyspäivän juhliin. Ilmeisesti silloiset vetäjät keksivät minut siitä, hän sanoo.
18 vuoden ajan Kuhmalahden veteraaniyhdistystä johtanut Lahtinen olisi jo valmis jättämään tehtävän seuraaville. Hänellä onkin kiikarissa joitain hyviä puheenjohtajakandidaatteja.
Myös Luopioisten veteraaniyhdistyksessä on saatu mukaan nuorempaa polvea.
– Raimo Salokannel on tehnyt arvokasta työtä veteraaniperinteen keräämisessä. Thomas Penttilä ja Tomi Riihiranta edustavat jo seuraavaa sukupolvea. On hienoa, että heidän kaltaisiaan saadaan mukaan perinnetyöhön, Luopioisten sotaveteraanien puheenjohtaja Timo Ailio sanoo.
Luopioisissa ja Kuhmalahdella veteraaniyhdistyksillä riittää edelleen työtä, sillä Luopioisissa veteraaneja on 12 ja Kuhmalahdella viisi.
– Meidän veteraaneistamme kymmenen asuu edelleen kotona. Käymme veteraanien ja leskien luona muutenkin, ja liiton 60-vuotisjuhlan kunniaksi käymme tervehtimässä jokaista. Samalla viemme villasukat, joita on kudottu Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi jokaiselle veteraanille, Luopioisten veteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Timo Ailio kertoo.
Luopioisten viimeiset rintamatunnuksen omaavat naiset Meeri Saarinen ja Kaarina Lukkaroinen kuolivat äskettäin.
Sahalahdella ja Pälkäneellä enää yksi veteraani
Sahalahdella veteraanityö on muuttumassa pian perinnetyöksi, sillä jäljellä on enää yksi tunnuksen omaava veteraani ja yksi lotta. Veteraaniyhdistystä johtava Jarmo Toukola ei kuitenkaan ole huolissaan perinteen jatkumisesta. Halua tähän on osoitettu esimerkiksi itsenäisyyspäivän juhlissa: niitä on jatkettu kuntaliitoksen jälkeenkin Kontulassa, jonka pihalta miehet aikanaan lähtivät vaikeaan tehtäväänsä. Juhlan järjestely on hoitunut järjestöjen ja seurakunnan yhteistyönä. Sahalahti-seura ja Lions-klubi ovat mukana myös veteraaniliiton perjantaisessa juhlassa.
– Perinnetyön jatkaminen vaatii pitäjälle muutaman aktiivisen ihmisen. Uskon, että meillä riittää siihen tekijöitä, Jarmo Toukola sanoo.
Hänelle itselleen veteraaniasia on aina ollut tärkeä.
– Isä oli veteraani ja äiti lotta, joten en kehdannut kieltäytyä, kun veteraaniyhdistystä pitkään johtaneelta Torsti Heikkilältä alkoivat voimat loppua ja yhdistykselle haettiin puheenjohtajaa.
Toukola kiittelee, että sihteeri Timo Salosen ansiosta puheenjohtaja on päässyt helpolla.
Myös Pälkäneellä veteraanit ovat vähissä. Helge Ahonen on viimeinen tunnuksen omaava veteraani, joka kuuluu veteraaniyhdistykseen. Lisäksi jäljellä on liittoon kuulumattomia veteraaneja, yksi sotainvalidi ja pari rintamatunnuksen omaavaa naista.
Kangasalla veteraaneja on vielä parikymmentä ja rintamatunnuksen omaavia naisia vajaat kymmenen.
