Vajoava kunta yrittää maksattaa eläkeläisvanhuksilla aikaisemmin tekemänsä virheen. Tontti on ollut vuosina 1960–1980 kymmenen metriä syvä hiekkamonttu, joka on kunnan toimesta pidetty kaatopaikkana. Useiden silminnäkijöiden mukaan sinne on viety kaikkea mahdollista kaatopaikkajätettä.
Mattolainaamon työntekijä on itse minulle kertonut useita kertoja vieneensä loppuun käytetyt matot, jotka kunnan traktori työnsi etukuormaajalla monttuun.
Tämän jälkeen monttu on kunnan toimesta täytetty soralla kaavoitettu puistoalueeksi. Myöhemmin tehtiin kaavamuutos rakennusalueeksi, jolloin kunta on myynyt sen rakentajalle. Rakentaja ei ollut tiennyt sitä kaatopaikaksi.
Arkkitehti eli suunnittelija oli vaatinut, että pitää tehdä pohjatutkimus. Kunnan virhe on, ettei se ole vaatinut kyseistä tutkimusta, koska kunta oli tietoinen kaatopaikasta.
Taloyhtiön toimesta on tehty kairauksia rakennuksen sivuilta, josta on löytynyt selvää kaatopaikkajätettä, muun muassa kantoja, peltiämpäri, risuja ja runsaasti haisevaa maata. Lisäksi Geopalvelu löysi kairauksilla öljyä, sinkkiä ja maton kappaleita.
Tämän jälkeen tuli Ely-keskus mukaan ja määräsi Rambollin tutkimaan kairauksilla. Tämän piti olla puolueeton tutkimus, jota se ei suinkaan ollut, koska Ramboll oli suhteessa työnantajaan (kuntaan).
Keskustelin Rambollin professorin kanssa hänen kunnalle antamastaan arviosta. Minulle hän sanoi, että oikeudessa kunta häviää 6–0. Erehdyin antamaan hänelle Geopalvelun tekemät tulokset, jotka oli kunnassa arvioitu riittämättömiksi.
Kaatopaikan päälle rakennettu kiinteistö on jatkuvasti vajoamassa, paikoin jopa 0,25 metriä vajonnut, korjauskelvoton. Yksi huoneisto on täysin hajalla, kunnan terveystarkastajan lausunnon mukaan se on ollut asumiskiellossa viisi vuotta, ja toisissakin on terveysriskiä, sähkölämmitys ei toimi.
Olipa alueella myrkkyjä tai ei, niin vanhassa kaatopaikkakuopassa on. Arviolta tuhat kuutiota lahoavaa ja mätänevää jätettä. Kukaan ei voi tietää, onko seassa öljytynnyreitä tai muuta vastaavaa.
Kunta omisti kuopan, kunta täytti kuopan ja kunta myi syntyneen tontin. Kunta puolsi poikkeuslupaa – ja nyt kunta ei mielestään ole vastuussa.
Tämän asian takana on entinen valtuuston puheenjohtaja valheineen ja kunnan konsulttilakimies vääristyneine tietoineen. He ovat manipuloineet määräyksineen kunnan johdon, joka ei ole voinut esittää asiaa valtuuston käsittelyyn.
Kunta kutistuu, eikä kukaan uskalla ostaa tontteja kaatopaikan pelossa.
Sakari Jauhiainen
