Älä kanna salaisuutta yksin

Alkoholismista kirjan sekä lapsille että aikuisille kirjoittanut Pirkko Sipilä-Lähdekorpi asuu nykyisin Sastamalassa. Kesäisin hän mökkeilee Pälkäneellä. – Harhala on ihana, rauhoittava paikka, Sipilä-Lähdekorpi miettii. Kuva: Rauno Lähdekorpi

Lassilla on salaisuus: kun isä juo alkoholia kotona, hänestä tulee arvaamaton. Silloin isä suuttuu, karjuu Lassille ja saattaa jopa lyödä äitiä. Lassi tuntee itsensä yksinäiseksi. Hän kantaa isän juomisesta syyllisyyttä ja häpeää: siitä ei auta ulkopuolisille puhua. Salaisuus tuntuu kuitenkin jatkuvana möykkynä omassa päässä. Lassilla on aina tuntosarvet pystyssä: millähän tuulella isä on tänään? Venettä ei auta keikuttaa, on parempi pysyä pienenä ja huomaamattomana, Lassi miettii.

Lassi on Pirkko Sipilä-Lähdekorven kirjoittaman kirjan fiktiivinen hahmo, mutta pojan arki on valitettavan tuttua monelle lapselle Suomessa. Suomessa arvioidaan olevan kymmeniä-, ellei jopa satojatuhansia lapsia, jotka kasvavat alkoholiperheissä.

– Jos yksikin alkoholiperheen lapsi pääsee kirjoittamani kirjan avulla syyllisyyksistään ja lakkaa tuntemasta pelkoa ja häpeää, kirja on täyttänyt tehtävänsä, Sipilä-Lähdekorpi sanoo.

Lassin suuri salaisuus -niminen teos on tarkoitettu sekä lapsille että aikuisille. Aikuisten sivuilla esitellään alkoholismin eri puolia ja annetaan vinkkejä sen hoitamiseksi. Kuvitetuilla ja tikkukirjaimin kirjoitetuilla lasten sivuilla puolestaan kerrotaan tarina Lassin elämästä alkoholiperheessä ja siitä, kuinka Lassi lopulta uskaltaa kertoa ongelmastaan perheen ulkopuolisille aikuisille.

– Haluan kannustaa lapsia puhumaan salaisuutensa ulos. Tällöin asiat monesti helpottavat. Moni lapsi kokee tällaisessa tilanteessa olevansa ihan yksin, vaikka samoista ongelmista kärsivät todella monet muutkin, kirjailija tietää.

Kirjassa on Pirkko Sipilä-Lähdekorven tekstin lisäksi kolme piispa Irja Askolan kirjoittamaa runoa. Takakannessa on Neon 2 -yhtyeestä tutun Jussi Rainion kirjoittamat sanat laulusta Harmaa lapsuus. Kuvitus on kirjailijan veljentyttären, Johanna Sipilän, käsialaa. Kuva: Rauno Lähdekorpi

Työura sosiaalialalla ja yliopistolla

Sipilä-Lähdekorpi kirjoittaa kirjansa esipuheessa, että tarinat alkoholiperheistä ovat usein inhimillisiä tragedioita, mutta että päihteidenkäyttö on myös kansanterveysongelma ja kansantaloudellinen tappio. Alkoholi on Suomessa työikäisen väestön suurin kuolinsyy sekä miehillä että naisilla.

– Tämä kirja kertoo alkoholisti-isästä, mutta ihan yhtä hyvin se voisi kertoa alkoholisti-äidistä, Sipilä-Lähdekorpi huomauttaa ja jatkaa, että yhteiskunnassa tulisi tehdä kaikki mahdollinen päihdeongelmien ehkäisemiseksi, päihdeongelmaisten hoitamiseksi ja läheisten tukemiseksi.

– Alkoholiongelma ei ole vain alkoholistin ongelma: sanotaan, että alkoholisti sairastuttaa vähintään kymmenen henkilöä ympärillään.

Kirjailijalla on kirjansa teemasta myös omakohtaisia kokemuksia. Hän on nähnyt alkoholin aiheuttamia haittoja läheltä paitsi alkoholiperheen äitinä ja vaimona, myös lastensuojelun sektorilla työskennellessään.

Yhteiskuntatieteellisen väitöskirjatyönsä hän teki koulukuraattorin työstä.  Ennen eläkkeelle jäämistään Sipilä-Lähdekorpi toimi sosiaalityön lehtorina Tampereen yliopistolla.

– Nykyisin vietän puolet vuodesta Espanjan Aurinkorannikolla Torremolinoksessa, Andalucian villasukka -nimistä blogiaan elämästään pitävä Sipilä-Lähdekorpi lisää.

Sipilä-Lähdekorpi asui nuorena Pälkäneen Harhalassa yhdentoista vuoden ajan. Hän työskenteli Harhalan koulussa muutaman kuukauden sijaisena ja myöhemmin muutaman vuoden silloisessa Kostian koulun apukoulussa. Pälkäneeltä tie vei Kangasalle ja Vehoniemen kylään reiluksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Nykyisin Sipilä-Lähdekorpi asuu Sastamalassa, mutta läheiset siteet Pälkäneelle elävät yhä. Erityisesti paikkakunnan ihmiset ja luonto kulkevat mielessä mukana myös maailmalla.

– Pälkäne on jäänyt pysyvästi sydämeeni. Ja toki vietän edelleen kesäisiä päiviä mökillä Mallasveden rannalla. Harhala on niin ihana ja rauhoittava paikka, Sipilä-Lähdekorpi huokaa.

Mallasveden aalloissa mökkirannassa. Kuva: Rauno Lähdekorpi

Pitkä kirjoittamisprosessi

Lassin suuri salaisuus ei ole Sipilä-Lähdekorven esikoisteos, sillä vuonna 1980 hän kirjoitti kehitysvammaisuutta käsittelevän kirjan Tuomaskin käy koulua.

– Sain paljon palautetta siitä, että lapset veivät kirjan kautta tietoa aikuisille. Toivon, että uuden kirjan kanssa käy samanlainen ilmiö.

Lassin suuri salaisuus -kirjan kirjoittaminen oli pitkä projekti. Kesken kirjoitustyön Sipilä-Lähdekorpi sairastui syöpään, mikä hidasti kirjoitustahtia.

– Toisaalta sairastuminen antoi työhön myös tietyllä tavalla pontta: ajattelin, että kirja täytyy nyt saada tehdyksi kun se vielä on mahdollista, nyt jo syövästä toipunut kirjailija muistelee.

Hän toivoo, että kirjan avulla arasta ja vaikeasta aiheesta pystytään helpommin keskustelemaan niin kodeissa, päiväkodeissa kuin kouluissakin.

– Salailu ei auta ketään, Sipilä-Lähdekorpi painottaa.