Kuluvana vuonna Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja useimmat sen paikallisyhdistykset juhlivat satavuotispäiviään. Toissasunnuntaina Luopioisten ja Pälkäneen tuottajaväki juhlisti omien yhdistystensä merkkipäivää kokoontumalla jumalanpalveluksiin ja niiden jälkeen ohjelmalliseen tilaisuuteen Aitoon Honkalaan.
Tämän syksyn haasteellinen ja raskas sadonkorjuuaika nousi odotetusti esille juhlan pöytäkeskusteluissa ja pidetyissä puheissa.
– Kun olen jututtanut ammattiveljiä ja –sisaria, niin aika tyynesti ovat suhtautuneet. On otettava vastaan se, mitä saadaan. Vaikka tekisimme työt kuinka hyvin, niin se on vain 20-30 prosenttia. Lopuilla meidän on oltava luonnon armoilla, sanoi Jumalan työkaveriksi itseään nimittänyt juhlan juontaja Aimo Kokkola, joka samalla kehotti tuottajia kääntämään katseensa jo ensi kevääseen.
– Jos jokin menee mönkään, niin meidän Lauri-poika sanoo aina: ensi vuonna uudestaan.
Samaa uskoa tulevaan valoi myös MTK-Kangasalan puheenjohtaja Hannu Karppila.
– Olemme aika optimistista väkeä. Uskon, että ensi keväänä jokainen on kylvämässä uutta satoa.
– Uskon, että tästä mennään eteenpäin, vaikka nyt on katovuosi, MTK-Pälkäneen puheenjohtaja Yrjö Tanila töydensi.
MTK:n sanaan on voinut aina luottaa
MTK ja monet sen tuottajayhdistykset perustettiin samana vuonna sata vuotta sitten kuin Suomi itsenäistyi. Luopioisten tuottajayhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Ahola onkin usein miettinyt, miksi maanviljelijät alkoivat järjestäytyä samoihin aikoihin, kun maamme itsenäistyi.
– Ehkä yksi syy oli se, että maatalousväestöä oli tuolloin paljon. Ruoka oli arvossaan. Haluttiin olla omavaraisia ja käyttää rahaa mahdollisimman vähän. Yhdessä toimiminen ja järjestäytyminen palvelivat näitä tavoitteita.
– Sekä Suomi että maataloustuottajat ottivat kohtalon omiin käsiinsä, täydensi Maataloustuottajain Pirkanmaan liiton tervehdyksen juhlaan tuonut Jaakko Ahola.
Satavuotiaissa yhdistyksissä on jäsentiloja sen verran, että Jyrki Ahola näkee haasteelliseksi maaseudun pitämisen elävänä. Pälkäneellä alkutuotannon osuus on nyt 15 prosenttia. Maatalouden eri tuotantosuunnat ovat alueella monipuolisesti edustettuina.
– Kunnan kuva kirkastuu ulospäin erityisesti näiden erikoistuneiden tilojen kautta, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä mainitsi tervehdyssanoissaan.
Pitkään kunnallisvaikuttajana toiminut Laesterä jakoi kiitosta tuottajille sanomalla, että MTK:n sanaan on voinut aina luottaa ja että MTK on tehnyt aina enemmän kuin osansa.
Maataloustuotanto säilytettävä Suomessa
Juhlapuheen tilaisuudessa pitänyt kansanedustaja Pertti Hakanen korosti, että maataloudella on yhä merkittävä sija suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Me tarvitsemme omaa tuotantoa nyt ja tulevaisuudessa. On tärkeätä, että pystymme nostamaan maatalouden kriisiytyneestä tilasta ylös. On tärkeätä, että arvostamme myös itse omaa työtämme.
Suomessa on nyt noin 50 000 toimivaa maatilaa. Hakanen ennustaa, että kymmenen vuoden kuluttua tiloja on jäljellä 30-40 000.
– Tilojen koot kasvavat, mutta meillä on oltava myös erikokoisia tiloja.
Raamatullisen vahvistuksen maanviljelyksen jatkumiselle antoi kirkkoherra Jari Kemppainen, joka siteerasi, että niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen.
