Pimmeemmän kaupan ilta: Pöllökartanossa tarjoillaan teetä, kynttilänvaloa ja ajatuksia asumisen uusista mahdollisuuksista

Hyvän elämän kotipesä

Yksinäisiksi itsensä kokevien määrä suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa kaiken aikaa, ja yksinäisten iäkkäiden määrä suhteessa koko väestöön kasvaa vielä nopeammin.

Ne ovat totuuksia, joiden edessä päättäjätkin helposti levittävät voimattomina kätensä. Osuuskunta Pöllökartano Luopioisissa on sen sijaan ryhtynyt suoraan tekoihin remontoimalla Luopioisten kunnan vuonna 1913 valmistuneesta mielisairaalarakennuksesta seitsemän pienehköä asuntoa sisältävää seniorien vuokra-asuntoa.

Asukkaat pääsevät muuttamaan  taloon ensi vuoden alussa. Osuuskunnan toimitusjohtaja on  FT Leena Ilmola-Sheppard, joka asuu toistaiseksi työnsä vuoksi Wienissä.

Pöllökartanon asumismalli tavoittelee Leena Ilmolan mukaan hyvää, turvallista ja hauskaa elämää – ja ehkä jonkin verran epätavallista. Hän itse muuttaa Pöllökartanoon miehensä ja koiransa kanssa joulukuussa. Eläkepäivät koittavat noin vuoden kuluttua.

 

Käsitys eläkeläisistä rajoittaa

– Pöllökartanon aikoo taistella eläkeläisten elämään liittyviä oletuksia vastaan. On olemassa aika suoraviivainen yleinen mielikuva siitä, miten 65–80 -vuotiaat käyttäytyvät, mutta en ainakaan minä mahdu siihen malliin. Olen parikymmentä vuotta kierrellyt ulkomailla ja tehnyt töitä monen maan hallituksen kanssa…  ja sitten jäisin yhtäkkiä kiikkustuoliin istumaan ja keinuttelemaan, Leena Ilmola nauraa.

Hän huomauttaa, että nykyajan eläkeläiset ovat tavattoman aktiivisia harrastamaan kulttuuria, matkustamaan ja myös tekemään edelleen töitä vaikkapa vapaaehtoisjärjestöissä.

Leena Ilmola on ammatiltaan tulevaisuudentutkija ja työskentelee nykyään kansainvälisen, monitieteisen tutkimuslaitos IIASA:n (International Institute for Applied Systems Analysis) palveluksessa.

Tutkimuslaitos tuottaa tietoa sekä liike-elämän että kansainvälisen ja kansallisen päätöksenteon tueksi ja pyrkii samalla edistämään tieteen avulla valtioiden välistä vuoropuhelua.

 

Yksinäisyys on kallista ja vaarallista

Tuore englantilainen tutkimus arvioi yksinäisyyden hinnaksi noin 8 000 puntaa eli vajaat 10 000 euroa vuodessa. Lisähintalappu verrattuna ei-yksinäiseen syntyy ennen kaikkea terveydenhoidon kuluista.

– Yksinäisyyden tiedetään altistavan masennukselle ja muistisairauksille mutta myös sydän- ja verisuonitaudeille ja jopa syövälle, Leena Ilmola sanoo.

Yksinäiset liikkuvat usein vähemmän ja syövät epäterveellisemmin ja epäsäännöllisemmin kuin ne, joilla on seuraa. Se lisää sairastumisen riskiä – pitkäaikaissairauksien lisäksi jopa flunssaa ja tulehdustauteja.

Pälkäneellä 65–75 -vuotiaiden terveydenhoitokulut ovat noin 3 000 euroa vuodessa henkeä kohti. Tätä vanhempien vuosikustannukset kipuavat helposti 8 000 euroon.

– Jos Pöllökartanon asumismalli alentaisi kuluja 20 prosenttia vuodessa kymmenelle 60–85 -vuotiaalle, pelkästään se tarkoittaisi 10 vuodessa 100 000 euron säästöjä kunnalle, Ilmola laskee.

 

Yksinäisyys tappaa

– Kovasti koski, kun muuan iäkäs ihminen totesi minulle, että on hyvä, kun tie kulkee kodin vierestä. Ikkunasta näkee aina muutaman auton päivässä, kun ajavat ohi. Aika puistattavalta tuntuu, jos siinä on ihmisen kaikki yhteys muuhun elämään, Leena Ilmola kertoo.

Työelämän päätyttyä tai ihmisen jouduttua muuten sen ulkopuolelle sosiaaliset kontaktit vähenevät luonnostaan. Vanhuus tuo perheellisellekin usein yksinäisyyden, kun puoliso ja lapset ovat poissa.

Yksinäisyystutkimuksessa yksinäisyyttä ei kuitenkaan määritellä sen mukaan, millaisessa taloudessa ihminen asuu. Leena Ilmola muistuttaa, että yksin asumisen ei tarvitse tarkoittaa yksinäisyyttä. Moni asuu ja viihtyy parhaiten juuri yksin.

– Yksinäisyys on ennen kaikkea sosiaalinen ja emotionaalinen tila, jonka voi kokea toisten kanssa asuessaankin, jos ei ole ketään antamassa emotionaalista palautetta, hän sanoo.

Toisin sanoen yksinäisyyden kokemus syntyy, jos tuntee, että kukaan ei välitä, ja jos elää ilman riittäviä vuorovaikutussuhteita.  Tutkijoiden mukaan sosiaalinen eristäytyneisyys lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä 30 –  joidenkin arvioiden mukaan jopa 60 prosenttia.

– Me emme pysty ratkaisemaan ongelmaa, jos emme ryhdy purkamaan vanhoja ajattelumalleja ja rakentamaan ennakkoluulottomasti uusia. On loogista muuttaa asumisen muotoja silloin, kun vanhat toimintamallit eivät enää vastaa ihmisten todellisia tarpeita.

 

Omassa rauhassa toisten kanssa

Leena Ilmola määrittelee, että Pöllökartanosta halutaan luoda yhteisö, jossa kenenkään ei tarvitse olla yksin, mutta jossa saa nauttia oman kodin rauhasta niin paljon kuin haluaa.

– Uskon muuttavani paikkaan, jossa ympärilläni on hyviä ystäviä ja joka tarjoaa paljon mielenkiintoista tekemistä, hän sanoo.

Asukkailla on käytössään yhteinen olohuone, keittiö, sauna, kuisti, piha ja vapaa-ajantilat, mutta myös asunnot ovat täysin varustettuja. Yhteisiä tiloja kukin saa hyödyntää oman tarpeen ja kiinnostuksen mukaan.

Tämä on kotipesä erityisesti kolmatta ikää eläville ihmisille. Pilotoimme mallia, jota pyritään levittämään muuallekin, ilmola selittää.

Ilmola ei usko kommentteihin, joiden mukaan Luopioisissa ei olisi mitään. Päin vastoin, siellä on kaikkea ja lisää tulee. Ilmolan mukaan Pöllökartano on vasta alkua uusille suunnitelmille.

Pöllökartanoon pääsee tutustumaan Luopioisten Pimmeemmän kaupan iltana tulevana perjantaina 27.10. kello 16–20 osoitteessa Vohlisaarentie 5. Tarjolla on syysillan lämmikkeeksi kynttilätunnelmaa, teetä ja ajatuksen lentoa.

Osuuskunta Pöllökartanon toimitusjohtaja Leena Ilmola.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?