Edelläkävijän roolissa: Kangasalan kaavoituksen 50-vuotishistoriikki julkaistiin

Maankäyttö on tärkeä osa kunnan elinvoimaa ja kestävää kasvua

Ritva Lahtinen suunnitteli kesäharjoittelijana 1970-luvulla Vatialantien alkua, Marie-Alphonse Liwata 1990-luvulla golfkenttää Kyötikkälään. Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen on kaavoittanut Kangasalla jo usealla vuosikymmenellä. Kuva: Kangasalan kunta

Kangasalan kunnan julkaisema teos, joka kertoo kunnan maankäytön ja kaavoituksen kehittymisestä, on edelläkävijä kaavoituksen historiakirjojen joukossa. Ensimmäistä kertaa kansien väliin on saatu maalaiskunnan kaavoituksen kehitys, eikä kaupunkienkaan kaavoituksen historioita ole julkaistu puolta tusinaa enempää.

Kangasala sai toisena maalaiskuntana Suomessa oman kaavoittajan vuoden 1966 lopulla. Oman kaavoituksen avulla kunta on kehittynyt suunnitelmallisesti toimivaksi ja viihtyisäksi elinympäristöksi. Edelläkävijän roolissa -kirjan valmistumista juhlittiin lokakuun viimeisenä perjantaina Kangasala-talolla, missä myös kaavoituksen kymmenet entiset kesäharjoittelijat tapasivat toisiaan. Nyt he ovat maan kaavoituksen valiojoukkoa.

– Järvet, harjut ja kulttuurimaisema ovat asioita, joista Kangasala voi ylpeillä. On upeaa, että kunnan kaavoitus on onnistunut vaalimaan niitä samalla kun se on erinomaisella tavalla huolehtinut Kangasalan elinvoiman edellytyksistä ja kestävästä kasvusta, totesi ympäristöministeriön rakennusneuvos Matti Vatilo juhlapuheessaan. Vatilo, joka oli kaavoituksen ensimmäisiä kesäharjoittelijoita 1970-luvulla, painotti ”Markun koulun” merkitystä oman uransa valinnoissa.

Kangasalan ensimmäinen kaavoittaja, diplomi-insinööri Markku Teräsmaa oli ansaitusti juhlan keskipisteenä. Hän sai taitavalla asioiden hoidolla nopeasti päättäjien luottamuksen, jonka varaan voitiin laatia eräs maalaiskuntien ensimmäisistä yleiskaavoista vuonna 1976. Hänen johdollaan aloitettiin määrätietoinen maankäyttöpolitiikka, jonka ansiosta kunnan rakenne on onnistuttu pitämään tiiviinä ja palvelut lähellä asukkaita.

Kuntalaiset tärkein yhteistyökumppani

20 vuotta ympäristölautakunnan puheenjohtajana toiminut kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Raimo Kouhia mainitsi ”paljastuspuheessaan”, kuinka liiallista avoimuutta pidettiin aiempina vuosina jopa uhkana, kun kunta edelläkävijänä aloitti monivaiheisen osallistumisen kaavahankkeisiin.

– Avoimella, kuntalaisia kuuntelevalla ja moniarvoisella suunnittelulla on Kangasalla onnistuttu löytämään ratkaisuja erilaisia ja monimutkaisia intressejä sisältävissä maankäytön suunnittelutehtävissä.

Kaavoituksen historiikin on kirjoittanut historioitsija Raine Raitio, joka on kahlannut läpi tuhansia sivuja toimielinten päätöksiä ja seurannut lainsäädännön kehityksen vaikutusta suunnitteluun, samalla kun hän on voinut hyödyntää kirjoittamisessa omaa työkokemustaan. Raitio on kaivanut esiin myös kaavoitukseen liittyviä epäluuloja ja ristiriitoja, jotka ovat liittyneet erityisesti ympäristön säilyttämiseen ja maa-ainesten hyödyntämiseen.

– Kaavoittajan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat kuntalaiset. Vastakkainasettelusta on päästy yhteistyöhön, jonka päämäärä on kuntalaisten hyvinvointi, Kangasalan nykyinen kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen summaa kirjan alkusanoissa.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>