Sinivalkoinen joulu

Joulupukki varmisti sekä nuorilta että vanhoilta, että kaikki ovat olleet kilttejä.
Joulupukki varmisti sekä nuorilta että vanhoilta, että kaikki ovat olleet kilttejä.

– Tänä vuonna vietetään sinivalkoista joulua ja kiitetään menneitä sukupolvia, sanoi Luopioisten joulun avannut Janne Vesto.

Suomi 100 -juhlavuoden huipentanut itsenäisyyspäivä oli vielä edessä, kun Luopioisten torin kuusessa sytytettiin jouluvalot. Suomessa itsenäisyyden juhlinnassa korostuvat sotavuodet, jolloin maan tulevaisuus oli uhattuna. Sotamuistot värittävät myös monien joulumuistoja.

Janne Vesto sanoi, että jälkipolvien on vaikea tavoittaa sitä huolta, jota sota-aikaan koettiin, kun ei voinut olla varma, näkeekö rakkaimpiaan enää koskaan. Joulun aikaan sekä kodeissa että korsuissa laulettiin samaa, ehkä kaikkein rakastetuinta joululaulua, jossa rukoillaan maailmanrauhaa ja onnellista joulua niin rikkaille kuin köyhillekin.

Janne Vesto muistutti, että Jean Sibeliuksen säveltämän En etsi valtaa, loistoa -laulun alkuperäinen nimi oli Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt, sillä Zacharias Topelius kirjoitti sen ruotsiksi.

Janne Vesto muistutti, että Zakharius Topelius riimitteli rakastetuimman joululaulumme alun perin ruotsiksi.

– Kaikki ei välity, kun teksti suomennetaan. Me pyydämme laulussa ’taivaan valoa’, mutta alkuperäistekstissä ’enkelivartiota’. Käännöksessä sanotaan ’suo mulle maja rauhaisa’, mutta Topelius runoili ’anna minulle koti isänmaasta’.

– Venäjän vallan aikaan itsenäistymisajatukset olivat vaarallisia, ja siksi tekstin lehteen kirjoittanut toimittaja tai Topelius itse muutti kohdan muotoon ’anna koti, yksi ystävä ja näytä joulukuusi, jonka ympärillä lapset leikkivät’. Tällaista oli sananvapaus 130 vuotta sitten, Vesto taustoitti.

Finlandia-palkitun Juha Hurmeen kohupuheessaan esiin nostama ruotsin kieli raikui Luopioisten torilla myös lasten suusta: Kirkonkylän koululaisten kulkue lauloi torille saapuessaan Porsaita äidin oomme kaikki -joululauluinhokkia ruotsiksi.

Erkki Toivari sanoi, että Kukkian kylissä odotetaan jo kaamosvaloja, jotka tuovat valoa pimeyteen.

Valoa pimeyteen

Luopioisten yrittäjien puheenjohtaja Erkki Toivari sanoi, että hänen joulunavaussanansa menivät uusiksi, kun tapahtuman alla maahan saatiin kauan kaivattua lunta.

– Minun piti puhua pimeydestä, jonka keskellä kuusen uudet led-valot loistavat kirkkaasti, Toivari sanoi.

Hetkellisestä valkeudesta huolimatta syksy ja alkutalvi on ollut ennätyksellisen synkkä, sateinen ja pimeä. Siksi yrittäjien johdolla yhteishankkeena tehtäviä kaamosvaloja odotetaan jo Kukkian kylissä. Ensimmäiset led-valot saatiin marraskuussa valaisemaan Rautajärveä.

Kolmasluokkalainen Ronja Haili kantoi musiikkikahvilassa tilauksia pöytään hiki hatussa. Tänä vuonna Suomi 100 -leivokset olivat vielä joulutorttujakin suositumpia.

Joulun avauksessa torin kuusen valojen sytyttäminen kuuluu Kirkonkylän koululaisille. He olivat pääosissa päivän alkajaisiksi, sillä koko kylän tapahtumapäivä starttasi koulun joulumyyjäisistä. Koululle oli järjestetty paljon muutakin jouluista ohjelmaa, muun muassa odotettu joululaulukahvila.

Tunnelmallisessa kahvilassa herkutellaan lasten musiikin säestyksellä. Juhlavuutta lisää se, että oppilaat hoitavat pöytiintarjoilun valkoisissa esiliinoissa ja tarjotinten kanssa. Joulun avaus huipentui Mikkolan Navetalle, johon tunnelmaa toivat Rautajärven koulun tiernapojat.